Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Raisa Bogdanova. Igäine musto neidizile
Raisa Bogdanova
Igäine musto neidizile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petroskois 28.syvyskuudu
piettih Karjalan piästämizen 75-vuozipäiviä .Tädä pruazniekkua pietäh vuvves 2009 Karjalan Zakonoinluajindukerähmön kehitykses .
Dmitrii Gusarovan Za čertoi miloserdija -kniigu on parahii kniigoi Ižänmuallizeh voinah nähte .Juuri moizen literatuuran hyvyös myö da meijän jälgeläzet tiijämmö da mustammo voinua .Voinuprouzua mies kirjutti omien da omien voinudovarišoin mustelmien mugah , dokumentoin da histourien tapahtumien pohjal .Gusarov oli Karjalan partizuanannu , tiijustelun piälikönny .Minul lykysti nähtä , kui Dmitrii Jakovlevič vastavui oman kniigan personuažoinke , eihäi net olla keksityt , ollah tavallizet rahvas .Moizen vastavuksen näin , konzu meijän kluubu “Poisk ” (“Eččo ”) rubei eččimäh tiedoloi sih nähte , kui Enzimäine partizuanujoukko käi pohodah vihaniekoin tagavoh kezäl 1942.Vaiku ristikanzu , kudai kesti voinan da iče oli partizuanoin joukos , voi nenga sydämellizesti paista bojudovarišoinke .Ylen hellät oldih vastavukset hoidodružinan naizien kel .Podporožje-linnan kunnivoittu eläi Valentina Kanajeva on Dmitrii Gusarovan Bojevoi priziv -romuanan Val’a Konevan prototiippu .Inehmine tuli kumardumah omile dovarišoile , kävyi kohtih , kudamii myöte häi astui Enzimäzes partizuanujoukos .Kahteh kerdah ruanittu Valentina Kanajeva 31.heinykuudu 1942 korgevuol 264,9 olles ei jättänyh omii dovariššoi bojupellole , häi sidoi ruanat kymmenel ruanitul da suatti heidy rauhah kohtah .Omas urhotevos häi sai Ruskien fl avun ordenan .Rodih muga , ku vuvvennu 1944 Valentina da 17-vuodine Dmitrii Gusarov , kudai tuli Karjalan frontale urualalazien komsomol’tsoin joukos , oldih mollei ruanittu bojus .Sit hyö yhtes ajettih Gabsellän kyläspäi Arhangel’skah .Dmitrii Gusarov da Valentina Kanajeva tuttavuttih vaiku kniigan ilmah piästämizen jälles vuvvennu 1981.
Valentina itkusilmis saneli meile omis voinupodruugois .Niilöin joukos oli Ol’a Pahomova Povenčan kyläspäi , häi ruadoi Karhumäin linnas da händy vallittih Linnan nevvoston deputuatakse 1940.Ol’an Serafi ma-sizär mustelou : “Myö ylen äijäl ylbeilimmö Ol’al .Voinan algahuu häi kerras kirjuttihes nostoväin joukkoloih .Meile sanomattah häi kirjuttihesgi partizuanoin joukkoh .Sih joukkoh omal himol tuli Karhumäin piirin eri ammattialoin ruadajii .Piirin fi nansuozaston tarkastai A .M .Mokrenič , piirin opastusozaston inspektoru A .G .Timo fejeva , Rahvahan syväinazieloin piirin ozaston inspektoru V .N .Haidin da monet toizet roittihes ambujikse , radistoikse , hoidajikse …Nerokkahikse saldatoikse roittihes prostoit rahvas : melioruatoru V .S .Želnakov , Segežan kombinuatan sliesari A .N .Ponomarenko , Onie gantagazen alove hen halličuksen piälikkö Šas mun dinov , Puadenen kul’ tuu ru taloin johtai A .I .Kuhar’ da monet toizet… ” Ol’a sai surman , konzu hänel oli 23 vuottu igiä .
Vie yksi Valentinan voinudovariššu oli Lena Spiridonova Kažman kyläspäi .Pedagouguopiston loppiettuu häi rubei algukluasoin opastajakse Tipinitsoin kyläs .Yhtes oman podruugan Šun’gan MTS :n traktoristan Ol’ga Vošinan kel hyö suadih surman 195,1 korgevuol .Sinne kadoigi Mstiteli-joukko .Enzimäzen partizuanujoukon voinudouhturi J .A .Petuhova mustelou : “Hyö ilmazekse igiä jiädih nuorinnu neidizinny , kudamat miehien jytyi annettih vellan Ižänmuale , oldih kui miehetgi rohkiet da kestäjät .”
Valentina Kanajeva kirjuttau omii mustelmii : “Minä täh pohodah rounoku uvvessah käin vie kolme kerdua .Kaksi kerdua Suomen rahvahallizes teatras Petroskois tuhukuus da ligakuus 1983 oli ozutelmu Za čertoi miloserdija -kniigan mugah .Ohjuajan Pauli Rinnen kehitykses minä kaksi kerdua sanelin kaččojile nämmis tapahtumis .Kolmandekse , elokuus 1992 meijän partizuanujoukko nuozi 264,9 korgevuole , matkan omistimmo pohodan 50-vuozipäiväkse .Sanakse , sit kohtas minä olin samas tilas , kuduas oli A zori zdes’ tihije -fi l’man personuažu Rita .Minä sežo pöllästynnyh juoksin vuarua myöte , konzu yöksyin mečäs grivan kerätes .Konzu avvutin ruanitule partizuanale , iče sain bul’kan , se oli jo toine minuh puuttunuh bul’ku pohodan aigua .Minä muite olin ylen laihu , dai vie kaimain äijän verdy .Minä viruin zar’adittu orožu käis korvujuureh päi – varain , ku otetah vangih .”Meigäläzet löyttih minuu da otettih iäres bojupellolpäi .Kaksikymmen viizi minun bojupodruugua lähtiettih ijäkse täl mualpäi kezäl 1942.
Musto säilyy velleskalmois da obeliskois .Enzimäzen partizuanujoukon bojuloin kohtih on azetettu mustomerkit .Puadene-Kuzniemi-Voijärvi -tiešuaral on mustopačas , kudamas on kirjutettu pohodal kavonnuzien hoidodružinan neidizien nimet .Joga vuottu paččahan luo tulou omamualastu rahvastu neidizien fotokuvienke .Tänävuon kezäl hoidodružinan neidizen mustopačas avattih Segežah .
– Naine voinal – se on hirvei da ebäluonnolline ilmivö . Vihaniekan tagavos surmu astui neidizien jälgilöi myöte .Monil nuoril neidizil-partizuanoil ei ozavunnuh roita nigo mučoikse nigo muamakse .Yhtelläh hyö ei eletty sudre , hyö puolistettih toizien eloksen .Igäine musto minun uskottavile podruugoile , kudamat lähtiettih surmattomah muailmah Karjalan mualpäi , sanoi Valentina Kanajeva .
Igäine musto neidizile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский