Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Nuožarven syväin
Alina Gapejeva
Nuožarven syväin
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
On
olemas rahvastu , kudamat ehtitäh ruadua ylen äijän hyviä olen dieluo .I ruadoh net rahvas otetahes ei palkičuksien periä , vai syväinkäskys .Tämän kirjutuksen minä kirjutannuh Jekaterina Nikolajevna Gapejevan mustokse .Enämbän nelliäkymmendy vuottu tämä avvoisydämelline naine ruadoi Nuožarven kul’tuurutalois da oli abuniekannu omamualazile .
KAT’UŠA
Kat’a rodivui vuvvennu 1952 Priäžän piirin Iivanistoh .Häi oli vessel da kirmei jallal , susiedat da omat kučuttih tyttyö Kat’ušakse .Häi suavaičči pajattua , ainos oli dovarišoin joukos , maltoi suaja lapsii kižah , luadi konsertoi kyläläzih niškoi .Konsertuzualannu oli koin perti .Ruavon jälles rahvas käydih kaččomah konsertua , keräle otettih omat taburietkat , kel ei olluh kunne istavuo – seizottih pertin kynnyksel .Pertis kuului runoloi , ezityttihgi pikoi-pienetgi artistat .Kat’uša pajatti niilöi pajoloi , kudamii häi kuuli omis vahnembis .Kat’ušan ammatti jo silloi oli tietois – školan loppiettuu neidine lähti opastumah kul’tuuruopistoh Petroskoih .Sen jälles händy työttih ruadoh Nuožarven kul’tuuruataloih .
NUORI DA NEROKAS RUADAI
Nuorel , čomal da tävvel vägie neidizel enzimäi pidi tuttavuo Nuožarven eläjih .Nuožarvelazet terväh ruvettih pidämäh neidisty omannu , rahvas mielihyväl ruvettih yhtymäh hänen ruadoh .Kul’tuurutaloih rubei käymäh nuorii , ruado sie kiehui huondekses ildassah : rahvas opastuttih pajoloi , piettih illaččuloi da spektakliloi .Yhten kerran kuulužu horeograffu Viola Malmi kučui Nuožarven artistoi Kižin suarele ozuttamah , kui karjalazet ennevahnas piettih svuad’bua .Kyläläzile artistoile se oli enzimäine kunnivomatku , heijän neruo korgiesti arvostettih ulgomualazet rahvas .
Sen jälles nuožarveläzet pajattajat ruvettih opastumah pajoloi karjalan kielel , muga rodih Koivuine-pajojoukko .Viola Malmin kehitykses “Koivuine ” käi pajattamah Suomeh , se oli enzimäine Karjalan pajojoukko , kudai ezityi ulgomual .Jekaterina Gapejeva keräigi nuorižon ansamblin .Nuoret iče opastuttih soittamah muuzikkusoittimil , kul’tuurutaloin laval nerokkahikse artistoikse roittihes tavallizet rahvas : lypsäjät , mehanizuatorat , mečänkuadajat .Konsertoih kiirehtyttih pienet dai vahnat .Nuožarven kul’tuurutaloi mustoitti kudžoimätästy , kus ruatah yöt da päivät .
OZA
Čomua da eloksensuvaiččijua neidisty suvaičči Valera-briha .Kat’a meni miehele hänele , molodoloil rodivui kaksi poigua .Nuoren emändän kodi läpetti puhtahuttu , nenäh ainos tuli magieloil piirualoil .Lapset kazvatettih , sluužittih armies .Pereh rubei varustamahes suureh pidoh – vahnemban poijan svuad’bah .Ga ei ozavunnuh brihal naija , häi vuottamattah sai surman .Muamal vačan tuskai ylen äijäl , häi hil’l’akkazin astui ruadoh , kus pidi paista rahvahanke , olla rounoku hyväs mieles .Tuskan vallas häi otti bajanan , čoma igävy muuzikku kuului hänen ruadopertispäi …Armas ruado da omat annettih vägie elämäh ielleh .
KYLÄKUL’TUURAN KYNNYKSII
Jekaterina tuli ruadoh enne ruadopäivän alguu , ku ehtie luadie enämbi .Ruaduo oli yllin-kyllin – lämmitysty da vetty vahnas kul’tuurutalois ei olluh , sendäh pidi lämmittiä päčit da panna ylen äijy vägie , ku rahvas ei kylmettäs .Seinis toiči läpetti udžve , vezi jiädyi rengilöis .Lämmitä hos kaheksa päččii , lämmembi ei rodei – märrät hallot vai savustettih .Harjaituksien aigua artistoil kylmettih käit , tehniekky toiči heitti ruandan .Kezän tulduu hommua ei vähennyh .Alallistu konsertulavua ei olluh , sendäh joga kerdua pidi puhtastua uuzi kohtu , niittiä .Palku oli ylen pieni , ga Jekaterina vie osti omih den’goih lahjoi kilboih niškoi da lavačomenduksii .
KYLÄN HYVÄKSE
Jekaterina Gapejeva oli kylän aktivistannu .Häi huomai , ku lapsil ei ole kohtua , kus voi kižata jälgimiäččyh .Brihoi čakattih , konzu miäččy puutui ikkunoih .Jekaterina Nikolajevnan kehitykses kižakohtakse rodih kohtu souhozan garažoin lähäl .Lapsien vahnembat kabrastettih kohtan , lapsil rodih kohtu hyvä kižakohtu .Jekaterina pidi kunnos Pyhän Iivanan časounan kalmužimua Kodžurin kyläs .Silloi se oli ainavo časounu , kunne nuožarveläzet voidih piästä , vaiku ei kaikin : časounassah Kodžurih pidi astuo nelli-viizi kilometrii .Jekaterina Gapejeva ottihes uudeh ruadoh : Nuožarven keskuččah nostettih uuzi Pyhän Miikulan časounu .
IGÄINE MUSTO
Jekaterina Gapejeva ei maltanuh ruadua puoleh vägeh .Väzynyh da toiči voimatoi häi nikonzu ei prähkänyh omua tervehytty .Häi ei huomannuh , kui syväindy rubei puaksumbah pystymäh , kui vähäzel laihtui .Ei smekninyh Jekaterina , ku tartui paha taudi , duumaičči , ku kivistäy toiči midägi da väzyttäy vaiku vahnuttu .Ei kaikinhäi ruata 63 vuvven ijäs .
Yhtelläh ruavospäi häi lähti , tahtoi huogavuo da olla enämbän aigua omien keskes , kalastua da kävvä muarjah .Taudi otti hänel väit , čomevuon da ilon .Häi toivoi , ku vie paranou , ga käveli jo vähembi , sit läževyi .Kibuu häi jo ei voinnuh tirpua , vai tahtoi , ku teriämbi loppevuttas hänen unettomat yöt .Häi lähti toizele ilmale kevätkuus 2015.Oman elaijan jälgimäzinny päivinny Jekaterina Nikolajevna sai Priäžän piirin Kunnivoittu eläi -arvonimen .
Nuožarven syväin
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский