Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Äivozne rad toi hüvid satusid

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Larisa Smolina, Kodima. № 10, (2019), с. 5

Äivozne rad toi hüvid satusid
(вепсский)

Ei amu Vepsän kul’tursebr sai čoman lahjan Suomespäi. Karjalaha tuli uz’ tedokirj. Sen nimi omVepsläižed lühüdpajoižed”. Kirjan tegii om suomalaine tedomez’ Jari Eerola. Hän pit’kän aigan keradeli materialoid vepsän rahvahan pajoveroiš, äi kerdoid ajeli vepsläižihe külihe da pagiži vepsläižidenke. Kaik keratud material Jari pani kirjan pohjaze da tegi völ diskan, kuna kirjuti vepsläižid lühüdpajoižid. Nügüd’ nened pajod voiba kundelta vepsläižed-ki.

JÜGED, NO LUJAS TÄRGED RAD
Jari Eerola om suomalaine etnomuzikolog.
Hän lopi Tampere-lidnan üläopišton. Vodel 1999 hän zavodi tehta ičeze oppindradod. Hän ühtni projektaha, miše tedištada Evrazian rahvahiden tradicionaližid pajoid, niiden jurid da pirdoid. Sikš ku vepsläine muzikaline tradicii sil aigal oli oppidud lujas vähän, Jari päti oppida vepsän rahvahan pajoveroid.
Suomalaižen tedomehen Jari Eerolan oppindrad oli tozi pit’k. Se jatkui äi vozid. Kut sanub iče tedomez’, nece rad ei olend kebn. Jari ei üht kerdad oli vepsläižidenno, kirjuti diktofonale enamb 400 vepsläšt pajod da severdad-žo venälašt pajod. Hän kuvazi äi časuid videod.
Miše sada enamba tedoid vepsläižiden pajoiden sündumižes Jari Eerola pit’kän aigan radoi arhivoiš, eci sigä-ki materialad. Hän nägišti, miše äjid vepsläižid än’kirjutesid, miččed oli keratud vodespäi 1916, niken eskai nikonz ei oppind. Erased pajod oli hubin kirjutadud diktofonale. No nene jügedused ei pöl’gastoitanugoi suomalašt tedomest. Vastkarin, oppida vepsläižid pajoveroid tuli Jarile lujas mel’he.
Jari löuzi arhivoiš äi unohtadud materialad da pani sidä ičeze kirjaha. Materialan keskes hän löuzi mugoižiden tutabiden tedomehiden ajelusid vepsläižidennoks, kut E.A.Tunkelon, Lauri da Anneli Hongon. Ned oli tehtud vozil 1932 da 1990. Hän löuzi mugažo Tampere-lidnan üläopišton keratud materialad, mitte oli sadud vodel 2014. Kaiken necen Jari pani ičeze kirjaha.
Kut sanub suomalaine tedomez’, hän äi kerdoid tahtoi lopta ičeze tedoradod, no erazvuiččiden süiden taguiči tegi sidä udes, miše lopta. Jari el’genzi, miše hänen rad om lujas jüged, no se om lujas tarbhaine. Ved’ vepsänkeližiš muzikaližiš veroiš om muga vähän kirjutadud.

AJELUSED VEPSLÄIŽIHE KÜLIHE
Ičeze kirjas Jari Eerola ei vaiše ozuti vepsläižiden lühüdpajoiden tekstoid, hän eskai tegi kaikihe tekstoihe notoid.
Muga lugijad voiba ei vaiše lugeda da kulda vepsläižid lühüdpajoižid, no mugažo iče väta niid tradicionaližil muzikaližil vändimil. Notad abutaba kaita enččid vepsläižid motivoid.
Kut kirjutab iče Jari Eerola, oppindradon aigan hän ajoi pol’sadad vepsläšt küläd. Hän oli Karjalan mal, mugažo Piterin da Vologdan agjoiš. Ezmäižen kerdan hän tundištihe vepsläižidenke vodel 2000. Nece tundištoituz oli Piterin agjas Vil’häl-küläs. Jäl’ges hän äi kerdoid ajeli toižihe vepsläižihe külihe da pagiži vepsläižidenke.
Kahtes mugoižes tedoajeluses ühtes Jari Eerolanke oli tutab vepsläine ak, Karjalan radion enzne radnik Marina Zarubalova. Minei tuli oza pagišta Marinanke da kulištada hänen muštlotesid neniš ajelusiš. Marina starinoičeb:
Minä ajoin vepsläižihe külihe ühtes Jarinke kaks’ kerdad.
Meiden jäl’gmäine matk oli vodel 2016. Siloi olim Änižjärven vepsläižidenno Šokšus, Šoutjärves, Kalages, Kaskezas. Ühtes meidenke oli völ Šoutjärven muzejan pämez’ Natalja Anhimova. Nece matk ei olend mugoine pit’k, kut ezmäine, mitte oli vodel 2002 Vepsän kul’turvoden aigan.
SiloiJuminkeko-fond tegi ajelusen vepsläižihe külihe. Meiden matk jatkui nedalin. Meil oli sur’ grupp: ”Kodima-lehtesen enzne radnik Nikolai Fomin, Šoutjärven muzejan radnikad Natalja Anhimova da Oleg Lonin, Karjalan tedoakademijan radnik da minä. ajoim surel mašinal.
Ezmäks olim Änižröunan vepsläižidenno, sid’ ajoim Piterin agjaha keskvepsläižidennoks. Olim sigä äjiš küliš. Irdal tabazim ristituid da tegim heile erazvuiččid küzundoid. Muštho jäi, miše kaik, keda pagištoitim, pagižiba ičeze kelel lujas hüvin. pagištoitim rahvast mugažo venäks-ki, no vepsän kelel enamba kaiked. Kaik ristitud pagižiba meidenke surel tahtol.
starinoičiba äjan, pajatiba pajoid da ozutiba kaiken, midä tedaba da mahtaba. Äjad külän eläjad starinoičiba meile, kut tuliba elämaha külähä, kut pened küläd ühtenzoittihe, tehtihe surikš, a heid, vepsläižid, kükstihe sigäpäi. Ristitud starinoičiba, kut eliba ende i miččed holed heil oma nügüd’. Kaik oliba avonaižed, hüväsüdäimeližed. vastsim lujas äi mastarid, miččed mahtoiba tehta venehid, pletta puzuid tohespäi, tehta käzil erazvuiččid tehmusid. ozutiba meile kaiken.
Meid kaiktäna söttihe da jottihe ani vepsläižen taban mödhe. Jari Eerola, kut tedomuzikant kaiken aigan küzeli vepsläižil heiden pajoveroiden polhe. Hän kaikuččes küläs pakiči rahvast pajatada midä-ni. Toižed pajatiba hänele ilokahid pajoid, lühüdpajoižid, toižedvepsläižid pajoid libo častuškoid venäks. Jari tahtoi kulištada kaikid pajoid, miččed oma vepsläižil.
Hän kirjuti enamba kaiked aigvoččid ristituid, kelle oli jo 60 vot da enamba. Minei oli mel’he kacta, kut rahvaz surel tahtol ozutab ičeze mahtoid. Konz Jari vaiše pakiči keda-ni pajatada midä-ni ičeze kelel, rahvaz jokseli kodihe, oti tal’jankan käzihe da ozuteli čoman koncertan. Minä iče kirjutin kaikid nenid ristituid magnitofonaha, jäl’ges otin necidä materialad, konz vaumičin radiopaginoid ičein kelel.
Nece matk vepsläižidennoks lujas tuli minei mel’he. Minä vaiše tulin siloi radole Karjalan radioho i sid’-žo putuin edahaižihe vepsläižihe külihe. Nece oli tozi sur’ oza minei. Siloi kaik pagižiba küliš vaiše vepsäks.”
Kaik matkad vepsläižidennoks andoiba suomalaižele tedomehele Jari Eerolale sur’t väged, miše tehta ičeze tedoradon lophusai. Ned jätiba hänen henghe vaiše hüvid tundmusid da lämid muštlotesid. Kut sanub iče Jari, ned vastused vepsläižidenke oliba unohtamatomad. Nacein, sikš läksi eloho mugoine čoma da hüvä kirj vepsläižiš lühüdpajoižiš. Vepsän rahvahan täht se om tozi sur’ kal’huz’.