Тексты

Natalja Gromova. Midä peittäy vahnu Tepoiniemi?

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 43, 2019, с. 7

Natalja Gromova

Midä peittäy vahnu Tepoiniemi?

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Minä
puaksuh
mustelen
omua
lapsusaigua
, kudai
meni
buaban
luo
kyläs
Anuksen
piiris
. Silloi
Tepoiniemen kylä
oli
suuri
, sie
oli
äijy
kodii
.

Buaban
kodi
seizoi
Kotkatjärven rannal
, sen
rinnal
oli
suuri
puuhine
huonus
, kuduas
jo
ammui
niken
ei
elänyh
. Enzimäi
mina duumaičin
, ku
se
on
vahnin
kodi
kyläs
, ga
buabo
sanoi
meile
, ku
se
on
Jeršovan sarai. Se
oli
ylen
suuri
, läs
100 nellikkömetrii
. Buabo
pidi
sie
lambahii
kezäl
. Myö
, bunukat
, peityimmö
sit
saruas
vihmas
, meidy
toiči
kerdyi
kuuzi
lastu
yhten
levon
uale.
Kerran
minun
sevoittaret
löyttih
saruas
vahnan
orožan
. Minun
muamo
saneli
, konzu
Jeršovan suurdu
kodii
riičittih
, rahvas
löyttih
sie
äijän
farfouruast’ettu, net
oldih
hyvin
peitetty
. Jeršovan pereh
oli
varakas
, enne
voinua
heijän
pereh
repressiiruittih
, ga
voinan
jälles
reabilitiiruittih
. Sanottih
, ku
kois
oli
suuri
päčči
. Kodi
oli
suuri
da
vilu
, päččilöin
lämmitändäh
meni
äijy
halguo
, sendäh Katti-buabo magai
päčinsuus
. Sinne
häi
i
kuoli
, juovui
.
Enne
voinua
, ammuzis
aijois
, Jeršovan sugu
oli
suuri
. Heil
oli
suuri
talovus
– piettih
heboloi
da
lehmii
. Jeršovan perehen
neidine
Irina oli
čoma
da
näbei
, häi
meni
miehele
omah
kyläh
. Hänen
ukkoh
, P’otr Jemujev, oli
enzimäzenny
pionierannu kyläs
, myöhembi
hänes
rodih
kommunistoin partien
ozaston
johtai
. Molodoit
ylen
äijäl
suvaittih
toine
tostu
, elettih
sobuh
, heil
rodih
nelli
lastu
. Ga
hädä
tuli
kyzymättäh
...
Peša
miehienke
lähtiettih
venehel
Hoškil-kyläh järves
poikki
kerähmöh
. Veneh
tuli
järilleh
ilmai
Pešua. Kyläläzet
vai
arvattih
– kunnebo häi
joudui
? Ečittih
händy
järves
, ga
ei
löytty
. Irina-akku jäi
leskekse
. Se
oli
vuvvennu
1939, konzu
algavui Talvivoinu… Myöhembi
omat
ellendettih
– vihaniekat
tapettih
nuoren
miehen
da
pandih
händy
muah
Heinysuarel Tepoiniemen lähäl
.
Konzu
luajittih
sähköverkostuo
da
azetettih
paččahii
Heinysuarel, sie
löyttih
ristikanzan
kul’l’ukku
. Jemujevan poigu
Viktor ruadoi
sähkömuasterinnu. Rahvas
sanottih
, ku
se
oligi P’otr Jemujevan kul’l’ukku
. Pešan luut
nygöigi virutah
oman
Tepoiniemen koin
vastaspäi
.
Irina Jemujeva kuadui
Ižänmuallizel voinal
. Konzu
Kotkatjärven ymbäristös
algavuttih hirviet
torat
, rahvas
lähtiettih
pagoh
meččäh
. Naizet
lapsienke
peityttih
Čilmoih. Se
oli
loitton
, ga
voinu
tabai
heidy
siegi. Minun
muamo
musteli
, ku
yksi
bul’ku
läbi
ikkunas
puutui
In’n’oile piäh
. Naine
pandih
delegäh
da
lahtiettih ajamah
meččytiedy
myöte
Anuksenlinnah. In’n’oi kuoli
matkas
jo
lähäl
linnua
, händy
pandih
muah
Yllözen kylän
kalmužimale.
Tämän
kaiken
saneli
Pešan da
In’n’oin bunukku
, minun
sevoitar
L’udmila Jemujeva-Nikitina. Lapsusaigah
L’usa eli
Tepoiniemes. Hänen
tytär
, Viktorija Nižnik, ruadoi
Kantele-ansamblis, nygöi
eläy
Amierikas
.
Tepoiniemi
on
kaunis
kylä
. Enne
sie
eli
äijy
hyviä
rahvastu
, i
joga
perehel
on
oma
mieldykiinnittäi
histourii
.
Mejän buaban
koin
rinnal
seizoi
pikkaraine
mökkine
, kuduas
eli
Makuševan Outti-buabo. Häi
oli
pieni
kazvol
, eli
yksinäh
, ongitti
kalua
omal
lautal
. Hänen
koin
ikkunat
kačottih
järveh
atkalasti
, vastaspäi
oli
Hoškil-kylä, sie
eli
äijy
Makuševan rahvastu
. Pahakielizet
ristikanzat
sanottih
, ku
häi
oli
pettäi
. Toizet
sanottih
, ku
Outti-buabo repressiiruittih
. Hänel
ei
olluh
lapsii
. Rahmannoi
emändy
Outti andoi
meile
priädniekköi, ainos
kučui
čuajule
. Pienes
kois
stolal
ainos
seizoi
suuri
hiilavu
samvuaru
.
Outin mökki
enziallus
oli
piha-aitannu
, sie
piettih
jyviä
. Mindähbo Outti-buabo eli
sie
yksinäh
? Kui
oza
käsköy
, mugai elät
. Vie
äijän
midä
peittäy
vahnu
Tepoiniemi
.