Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Lapšuošta šyntysin
Lapšuošta šyntysin
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Lapšuš
on kirkkahin aika joka ihmisen elämäššä .Äšen još lapši joutu käršimäh proplemoista ta vaikeukšista , kuiteski lapšušaika on täyši kummua ta ihmehtä .Lapšena ollešša šie avomielisešti ušot , jotta kaikki on mahollista .A mitä et jakša luatie pienenä , niin varmašti šuat toteuttua aikuhisena .Konša šie kašvat …ni voit luatie niin , jotta muajilman jokahini eläjä tulis onnellisekši !
Miun huolettoman lapšušajan lämpimimmät hetket on šivottu Leena-ämmöh .Olen ylpie , jotta muamo anto miula nimen ämmön kunnivokši .Mie tahon olla häneh näkömyä .Mie nytki rikeneh muistelen ämmyö .Suali kyllä , jotta yheššä myö olima niin vähän aikua : ämmö kuoli konša miula oli vašta kahekšan vuotta .Onnakko kaččomatta šiih , miun on mitä kertuo häneštä .
Tavallisešti myö näkeytymä šuovattoina , šentäh kun še on kylypäivä .Kylyh mie aina kävin ämmön kera .Myö yheššä nousima luaučoilla , ämmö lisäi löylyö ta myö kahen karjuma lauluja täyttä keroista .Ämmö šano , jotta äkieššä kylyššä laulamini kehittäy lauluiäntä .Laulajua miušta kyllä ei tullun .Ta eryähät vielä i šanotah , jotta miun iäni on melko vinkuja .Onnakko entisen tavan mukah mie aina hoilahtelen lauluja kylyššä ta muistelen ämmyö .
Kerran ämmö kummaššutti milma niin , jotta šitä kummua riitti aikuhisikyä šuaten .Konša hiän kerto omašta lapšuš - ta nuorušajašta , ni mainičči , jotta kylyh ennen käytih koko heimokunnalla .Ei niin kuin Šuomešša , missä miehet ta naiset pešeyvytäh yheššä .Karjalašša kylyh käytih enšin kaikki miehet , šiitä kaikki naiset .Kummaššutti še , jotta ämmön šanojen mukah kylyn jälkeh hyö ei šuoriuvuttu , ka juoštih kotih vain kylyvašta ieššä .
Mie kyšyin ämmöltä :
– Kuin še niin ?Eikö teilä ollun huikie ?
– Mitäpä täššä on huikieta ?
Etupuoli vet on peitošša , a takapuoli jokahisella on šamanmoini !vaštasi Leena-ämmö .
Nyt mie maltan , jotta še oli ämmön šuutka .A vet monta vuotta mie ajattelin , jotta še on totta ta miteinkänä ei voinun piäššä perillä , kuin monta vaštua heilä piti olla yhtä kylypäivyä varoin , mieli jokahini piäsis kotih (perehet šilloin oltih šuuret ).
Kylyn jälkeh mie , ämmö ta veikko kaččoma ohjelmua “Čto ?Gde ?Kogda ?”ta pelasima dominoh , a šiitä mänimä muate .Muate piti männä talon toiseh puoleh .Šitä mie oikein varasin , vaikka mitänä kauhieta šielä ei ollun .Kaiken lisäkši šielä tavallisešti jo makasi muamo .
Ka piti olla hyvin rohkiena , jotta aštuo pimieh huoneheh .Nurkašša šeiso kolmiošani peili , mi monikertasešti lisäsi ta esitti pimien huonehen kuvahaisie .Šentäh ovešta šänkyh šuaten mie hyppäsin šalaman vauhilla , venyttäyvyin muamon luokši ta peitin vilut jalat pakšun täkin alla .Šiitä , još rohkehin avata kauhušta čupissetut šilmät , niin kačoin verhojen läpi näkyjän pihalyhtyn valoh .
Lapšuošta jäi muistih karjalaisen pirtin erikoisuš : joka huonehešša oli vähitellen kakši ikkunua .Ušeičči hyö oltih pienikokoset , ka valuo huonehissa oli enämpi , mitä nykyaikasissa yksi-ikkunaisissa huonehissa .Višših šentäh mie enämpi tykkyän vanhanaikasie karjalaisie taloja .
Ämmö nousi aivoin .Myö , lapšet , niise havaččeutuma aikaseh huomenekšella .Meijät noššatti suaritun potakan ta kalittojen makie tuokšu .Čäijyö myö joima vain stokanoista .Joka kerta myö riitelimä niistä veikon kera , vaikka stokanua oliki kyllikseh .Toičči još mie nousin aikasempi , niin kerkisin auttua sriäppie kalittoja .Oliko tolkkuo miun avušta en tiijä .Ka ihan totta on še , jotta miun jälkeh kaikki keittijö oli jauhošša .
Pakkaispäivinä meitä lašettih lämmitteliytymäh kiukuanšelällä pimieššä huonehešša .Totisešti še oli vain škuapilla erissetty huonehen oša , šielä aina oli lämmin ta haisu villalla , mi šielä kuivi .
Ämmö karttasi villua pitkinä talvi-iltoina .Lankan luatimini on pitkäaikani homma , ka šiinä ei kyšytty meijän apuo .Myö auttoma vain viime vaihešša , konša valmista lankua kerittih kerih .Ylpiennäkösinä myö kiäntimä käsie puolešta toiseh .Še ei ollun vaikie , ka oli niin mukava ajatella , jotta ilman meitä šemmoni työ ei onnistuis .
Monissa julkaisuissa kirjutetah , jotta Karjalašša lapšet pieneštä šuaten autettih vanhempie eri töissä .Meitä ruatua ei pakotettu .Esimerkiksi , heinäaikana käšettih noušša liävän lakkah ta kylpie šuolalla talvekši varuššetut heinät .Še oli helppo ta mukava työ : konša vielä meitä lašetah piehtaroimah lakan heinissä ta vieläi yöpyö heinälavošša .
Toičči myo ošallistuma ni potakan issuttamiseh ta kuokkimiseh .Onnakko meijän jälkeh vanhemmat kuokittih uuvveštah ta šuatih vielä šankollisen potakkua .Ka meilä oli jo yhtä ta šamua , vet šillä aikua myö jo paistoma potakkua ropivošša ta šyyvvä tresnimä šitä näkö novešša .Eryähičči lampahien šyöttämisen jälkeh ämmö kävi meijän kera kalalla .Muitein myö huolettomašti juokšentelima ta leikkimä kuin muutki lapšet .
Ämmö enšimmäini šano miula , jotta vanhemmista pitäy huolehtie .Jotta vanhemmat vaivutah ta heilä niise pitay levätä .Levätä meistäki , lapšista .Šilloin še ajatuš šiännytti , ka nyt mie maltan niitä oikeita šanoja .
Passipo , ämmöseni , jotta šie olit (ta nytki olet ) miun elämäššä .Šie elät lapšissa ta punukoissa , elät meijän šyväimissä .Keneštäkänä en ole kuullun yhtänä pahua šanua šiušta .Ämmöt , kuin muutki ihmiset , ollah erilaiset .Meijän ämmöštä mie rupien muistamah aina .
Lapšuošta šyntysin
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–