Тексты

Gul’a Polivanova. Adivoiš sarnas

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kodima. № 11, 2019, с. 6

Gul’a Polivanova

Adivoiš sarnas

вепсский
Младописьменный вепсский

V Festival’
”Vepsläine
sarn
” möstna kerazi
lapsid
da
vanhembid
koumes
regionaspai. Piterin
da
Vologdan
röunad
oigenziba
ičezoi
konkursantoid, a
adivoičetajad
ižandad
– karjalaižed
vepsad
, lämäs
vastsiba
kaikid
adivoid
. Kaik
Kalagen
školan
opendajad
da
toižed
radnikad
paniba
äjan
väged
da
hengen
lämäd
, mišto
Festival’
proiduiži muga
hüvin
.
Jubilejan
Festivalil
kerazihe
severdan
rahvast
, mišto
školan
praznikzalaha
odva
kaik
mülüiba
! Vaiše
kut
sanudas
: ”Ahthudes
, da
ei
abidos
!». Vanhad
, norembad
da
lapsed
lämäs
vastsiba
kaikuččen
kollektivan
komedoidenke
aplodidenke.
Eriži
tahtoiše sanuda
lämid
vaihid
laudkundale
. Heil
oli
jüged
rad
– tari
oli
nikeda
ei
abidoitta
. Kaik
lapsed
i
vanhembad
tarkas
pajatiba
da
kargaižiba
, a
kuverdan
ombliba
kost’umoid da
tegiba
atributoid, kut
čomin
pagižiba
ičemoi
kelel
! Laudkundan
pämez’
Nina
Grigorjevna Zaiceva i
toižed
ühtnikad
tugeziba
kaikid
lapsid
. Nägui
, kuverdan
väged
paniba
kaik
, ked
läksliba teatrlavale
. Erasišti
teatrlaval
ozutadihe
varastamatomid
azjtegoid.
Kuverdan
kerdoid
oli
Festival’
, severdan
kerdoid
mö
tulemei Kalagehe
. Koume
kerdad
mö
ozutimei
tegijan
sarnoid
: ”Parahim
sebranik
”, ”Armastusen
vägi
”, ”Kut
om
sündunu
vepsän
rahvaz
”. Muloižel
konkursal
mö
ozutimei
teatrozutelusen
vepsläižen
sarnadme
”Kut
mužik
jäi
emägäks”. Täl
vodel
mö
meletimei, mišto
kan man
sur’t
pühäd
, 75–vottušt
Vägestusen
päiväd
tari
muštištada
kaikid
ristituid
, ked
paniba
pän
necil voinal
, ked
surmhassei radoiba
küliš
i
lidnoiš
. Ei
ole
ni
üht
kanzad
meiden
Kodimal
, kuna
ei
tulend
paha
kibu
.
Meiden
ozuteluz
”Kaičemei muštos
i
henges
” om
kaikiden
heiden
polhe
. Oli
ozuteluses
kerdtego, kut
nor’
neižne
kaimzi
ičeze
prihad
da
kut
händast
riktihe
nedališ
päliči
. Toine
elon
kerdtego oli
saldatan
polhe
. Hän
kirjuti
kodihe
kirjeižen
, kus
starinoiči
, kut
riktihe
kaik
heiden
vzvod i
jäi
henghe
vaiše
nel’l’
saldatad
... Kutnä
pahan
sarnan
starinoiči
baboi
vunukoile
kaiken
kanzan
polhe
– ken
kut
vojui
da
miš
sai
medalid
. A
lopuks
kaik
läksiba
ičezoi
heimkundoiden fotoidenke
da
pajatiba
pajon
, kut
tari
kaita
mušt
neciš voinas
. Fil’mkanghal mäniba
kadrad voinan
polhe
, a
rahvaz
kacui
da
kundli
kündled
sil’miš
…
Minai
, kutnä
opendajal
, oli
läm’
henges
, konz
ajades
tagaze
, lapsed
avtobusas
zavodiba
pajatada
loppajon meiden
ozutelusespäi
. Voib
sanuda
, mišto
hö
ei
unohtagoi
, mič čen kal’hen
arvon
maksoi
meiden
rahvaz
necil voinal
.
Ičemoi
nominacijas
”Kanzan
tradicijad
” mö
saimei
ezmäižen
sijan
. Openik
9. klassaspäi
Karina Smirnova sai
ezmäižen
sijan
pirdatuses. Lapsed
da
kazvatajad
, kudambad
tuliba
konkursale
jäiba
diki
hüviš
meliš
. Vastused
sebranikoidenke
, paginad
ičemoi
kelel
, čomad
ozutelused
– kaik
nece tuli
mel’he
. Lapsile
hengedme
tuliba
lahjad
i
iče
Festival’
. Sur’
spasib
kaikile
! Sädajad
tegiba
suren
i
hüvän
radon
. Festival’
proidui i
mö
varastamei
uden
. Kaiked
hüväd
kaikile
, sebranikad
! Vasttamoiš
kahtes
vodes
päliči
!