Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, публицистические тексты

Источник: JELENA RUPPIJEVA, Oma mua. № 3, (2020), с. 5

Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat
(карельский: ливвиковское наречие)

Priäžälästy Julija Tolmačovua hyvin tundietah meigäläzet rahvas, sendäh konzu mennyön vuvven lopus ilmoitettih vuvven laureatoin nimet, se ei olluh nimittuine vuottamatoi libo arbuamatoi piätös, mittuine se oli iče Julijah niškoi. Julija vähäzel ujosteleh da sanou, rounoku ni olluh ei mennyt vuozi moine rikas suuril ruadoloil da suavutuksil. Ga rahvas ollah tostu mieldy. Julija Tolmačovan jogapäiväzet ruavot Priäžän taidoškolan opastajannu, yhteiskunnallizen alan aktiivizennu ruadajannu, Kindahat-projektan vedäjänny, karjalazen Meijän pajo -horan da Pengerel-perehansamblin pajattajannu da soittajannu ollah nägyvis da kaikile tiettävät.

“KINDAHATKINDAHAS
Julija Tolmačovan ruadoloin joukos mennyt vuozi vikse eruou toizis sendäh, ku sinävuon oli pandu rattahile suuri Kindahat-projektu, kudamah varua suadih Prezidentan kannatusfondaspäi.
Projektan hyvyös elbyi ruado Kindahan kylän säilyttämizekse da kehittämizekse. Sit ruavos nygöi ollah kaksi priäžälästy inehmistyJulija Tolmačova da Svetlana Hrebtovada heijän perehet.
Myö tahtoimmo muuttua rahvahan kosketuksen Kindahan kylän kohtah. Se oli rounoku yhten päivän kylä, kunne rahvas tullah vaiku pruazniekakse, tietäh kudamidä kindahalazis zuakkunois, kudamii pahakse mielekse jo ei olluh ni laukois myödävänny, sellittäy oman ruavon alguu Julija Tolmačova.
Mennyön vuvven aigah Kindahas on äijy midä ruattu. Kyläh kerras on perustettu Alovehelline yhteiskunnalline ičehalličus. Sen enzimäzen projektan hyvyös jo kevätkuul 2019 suadih varua kylän kul’tuurutaloin kohendamizeh. Se taloi, kudaman pruazniekallizet avajazet oldih oraskuul, ruadau nygöi yhteiskunnallizennu keskuksennu kyläs. Sie pietäh kaikenmoizii pidoloi, suurii da pienii, da vastatah gostii.
Gost’ua Kindahah tulou nygöi äijy da kaikkielpäi Ven’ua. Vai uvven vuvven pruazniekoin aigah kyläh kävyi 800 hengie. Kyläs gostile on luajittu hyvä da mieldykiinnittäi ohjelmu, kudaman aigua tulou ezile ainavoluaduine pohjaine kul’tuuru.
Meijän ohjelman pohjannu on karjalaine kul’tuuru da kindahalazet zuakkunat. Rahvas suajah tiediä muuzikkukul’tuuras, myö sanelemmo kandelehes, jouhikos, puhundusoittimis dai soitammo niilöil. Tuttavutammo perindöllizih käziruadoloih da syömizih. Kaigostien vastuandas da heijän lähtendässähmenöy šuutkoinke da kižoinke, kebjieh da vesseläh, sanelou Julija Tolmačova.
Houkutella turistoi kyläh vie sai sendäh, ku “kindahalazetpuututtih “SkanTuranalallizeh matkailuohjelmah. Tämä turoperuattoru järjestäy matkoi Karjalah. Kindahan kylä nygöi on sen erähänny käyndykohtannu. Kyläs on midä sanella, ozuttua da kädehgi andua. Täh pidäy ližätä se, ku Kindahatprojektan aigua kylän pihoile puutui azuo čomat puuhizet vestokset kindahalazien zuakkunoin mugah da uvvessah painua kindahalazet zuakkunat. Uvvistettu kniigu piäzi ilmoih Zuakkunoi-nimel da sit on kolme uuttu zuakkunua.
Kindahat-projektas ruadajat pietäh sežo tärgienny yhteisruaduo kyläläzienke. Tänäpäi sih ruadoh puašitettih jo 20 hengie. Kindahashäi talven aigua eläy kaikkiedah kaheksa hengie. Kezäl kylä suurenou, silaigua kyläs da sit ymbäri olijois kezämökkikohtis eläy puolitostu tuhattu hengie.
Tänäpäi yhtes kyläläzienke “kindahalazetduumaijah uuzii projektoi. On kunnostettavu joven rannikko, pidäy luadie sih putin huogavokohtat da kezoirannat. Vie yksi suuri probliemu on se, ku kyläs ei ole laukkua. Tänäpäi opitah sobie sit, ku se ruadas hos kezän aigua.

OMA PEREHKUNDU
Julija Tolmačova on roinnuhes Anuksenlinnas.
Hänel ollah karjalazet juuret, kai hänen omat, paiči muaman died’oidu da tuatan tuattua, ollah karjalazet Tuuksen da Kukšimäen čupulpäi. Karjalan kieldy Julija kuulou lapsusaijas, hänen buabah tässäh pagizou vaiku livvikse. Julijalhäi karjalan kieli da karjalaine muuzikkukul’tuuru rodih ammatikse.
Školavuozinnu Julija loppi muuzikkuškolan. Školan jälles opastui Petroskoin muuzikkukolledžas da Petroskoin valdivollizes konservatouries suomelas-ugrilazien rahvahien muuzikan laitoksel. Vie konservatouries opastujes Julija Tolmačova rubei ruadamah Priäžän kul’tuurutalois karjalazen Meijän pajo -horan da Veteruanoin horan ohjuajannu. Sit oli perustettu karjalastu folklourua ezittäi lapsien Pilli-stuudii, kudaman ohjuajakse sežo rodih Julija.
Julijan omas perehes kai ollah muzikantat: häi iče, ukko Dmitrii Muhorintänäpäi häi on “Meijän Pajonohjuajannuda heijän poigah Daniil. Ei ni petties sit roinnuh perehansambli “Pengerel”, kudaman kuulužimannu pajonnu on samannimine priäžäläzen Aleksandr Saveljevan sanoih kirjutettu pajo.
Julijan da Dmitrien poigah Daniil opastuu nygöi kaheksandes kluasas. Hänel on ylen hyvä muuzikkukorvu. Brihačču pajattau da soittau puhundusoittimil da kandelehel, on monien kilvoin voittajannu. Mulloi rodih Petroskoin valdivonyliopiston pietyn kilvan voittajakse oman tutkimuksenke kindahalazis zuakkunois.
Mennyt vuon Julijalgi oli suuri voitto kilvas. Häi Priäžän kanzallizen taidoškolan opastajannu yhtyi Tazavallan ližäopastandan alan ruadajien kilbah “Syväimen annan lapsileda piäzi sit kolmandele sijale. Jo kuvvettu vuottu Julija Tolmačova ruadau sit školas da opastau lapsile muuzikkufolklourua, kudamah on suuri kiinnostus lapsien keskes.
Ruaduo Julijal on äijy. Häi iče sanou, ku ei ehtis kaikkie ruadua, ku ei ollus vai abuniekkua. Oma pereh on enzimäzenny niilöis. Poigu Daniil tänäpäi on piälimäzenny artistannu, pajattajannu da soittajannu kindahalazis gostien vastuanduohjelmis. Hänel on kindahalazen Matti-miehen rouli.
Kiitän kaikkii yhtesruadajii, lapsii da heijän vahnembii. Ilmai heijän abuu, kannatustu da ellendysty ei suannus ruadua äijii ruadoloi, lujoittau Julija Tolmačova.