Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Maria Košeleva.
Em unohtagoi ičemoi jurid
Источник:
Kodima. № 1, 2020, с. 5
Maria Košeleva
Em unohtagoi ičemoi jurid
вепсский
Младописьменный вепсский
2019. voden lopus kül’mkus Venäman pälidnas mäni forum, miččen nimi oli ”Venäman igähižiden rahvahiden päiväd”. Mugoine forum tehtihe ezmäižen kerdan. Forum mäni Moskvan valdkundaližes rahvazkeskeižiden kosketusiden institutas (ven. MGIMO). Melentartušt oli se, miše foruman pätegijad oma sen institutan openikad. Nece projekt vägesti Universitetoiden norišton projektoiden Venäman konkursas.
Foruman tegemižes abutiba norišton azjoiden federaline agenstv, Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden associacii, rahvahiden azjoiden federaline agenstv.
Azjtego ühtenzoiti üläopenikoid, magistrantoid, aspirantoid da norid tedomehid, kudambile om melentartušt da tärged man kul’turan kaičend. Forumaha ühtni läz sada mest. Niiden enambišt oli Moskvan eläjid: üläopenikoid da radnikoid. No oliba ned-ki, kudambad tuliba toižiš regionoišpäi. Forumal oli ezitadud Karjalan valdkund, Neneckij an avtonomine okrug, Sibir’ da Kolin nem’. Vepsläižed, saamelaižed, nencad, evenkad da toižed tuliba Moskvaha, miše ühteta forumaha da tundištoitta toižid ičeze rahvahidenke.
Kahtes päiväs foruman ühtnikad ehtiba tehta äjan. Programmaha mülüiba plenarine ištund, keis-voibištelend, debatad, interaktivižed sekcij ad, kus pagištihe rahvahiden kul’turas da keles.
Keis-voibištelendan aigan ühtnikoid jagatihe videhe gruppaha. Heile anttihe problemküzundoid, miččed koskiba igähižiden rahvahiden sociališt da ekonomišt elod. Oli anttud pol’tošt časud, miše löuta probleman pätandad da sid’ starinoita siš komissij ale. Komissii valiči parahiman gruppan.
Debatoiden sekcii oli interaktivižen da eläban. Kan man debatoiden päivad ühtnikoile anttihe küzundoid. Ned-ki koskiba rahvahiden sociališt da ekonomišt elod. Kaik küzundad debatoiden täht oliba aktualižed da tärktad. Ozutesikš, üks’ socialižen palan küzundoišpäi koski sidä, miše nored ajaba külišpäi lidnoihe. Pagištihe, om-ik nece uz’ da hüvä voimuz vai se vastkaroičeb tradicionaližid veroid.
Kaik keis-voibištelendan da debatoiden küzundad koskiba aktualižid problemoid, miččed oma nügüd’ igähižil rahvahil. Om čoma, miše kaikil foruman ühtnikoil oli voimuz ei vaiše kundelta ekspertoid da tundištadas azjoidenke, a ičelezeki meletada da pätta erazvuiččid küzundoid, ezitada ut da verest pätandad.
”Kul’tur da kel’”-palas ekspertad starinoičiba rahvahiden kelen da kul’turan situacijas, ühtnikoil oli voimuz tehta heile melentartuižid küzundoid da pagišta niiš. Ekspertoiden keskes oliba Rahvahiden azjoiden agenstvan da associacijoiden ezitajad, fil’moiden ohjandajad da tedomehed. Rahvahiden azjoiden agenstvan ezitai sanui, miše rahvahiden kul’tur om erašti üksjaine azj, mitte ei anda unohtada meile ičemoi jurid.
Foruman lopus ühtnikoid varasti foto-ozuteluz da čoma koncert, miččel MGIMO-institutan openikad eziniba ičeze lahjavut. Azjtego mäni heredas, no sen satuz oli sil’mnägubal. Ühtnikad ei vaiše tundištihe toižiden rahvahiden ezitajidenke da heiden elonke, no mugažo vajehtihe mahtištol da saiba uzid melid da idejoid, miše pätta vai el’geta rahvahid koskij oid küzundoid.