Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

”Vepsän vezad”-sebran Pikkujoulu

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Darja Švecova, Kodima. № 1, (2020), с. 5

”Vepsän vezad”-sebran Pikkujoulu
(вепсский)

Tal’vkun 4. päivälVepsän vezad-sebr pidi Pikkujoulu-vastusen Petroskoin universitetan üläopenikoiden täht. Kaik vastusen adivod voiba ühtneda mastar’-klassaha, ozutada ičeze mahtoid da tedoid konkursoiš i arboida tulijaks vodeks.

Zavodida tehta midä-se üksnäze om ani jüged azj. Kaiken om hüvä, konz ristituil om ühtejiččid melid, konz abutaba da tugedaba toine tošt udes azjas. Vepsän vezadom norišton sebr, mitte om sündnu jo amu. 2003. vodel vepsläižed aktivižed mehed pätiba tehta uden sebran norišton täht, miše nored vepsläižed voižiba keratas ühthe, pagišta toine toiženke da meletada, midä voiba tehta vepsän rahvahan hüvüdeks.
Äjak-se votVepsän vezad-sebr ei radand, siš ei olend uzid ühtnikoid da uzid melid. Vaiše 2018 vodel, konz oli küzundmidä tehta sebrale edemba, pättihe udessündutada se da kucta sebraha Petroskoin universitetan üläopenikoid, kudambad opendaba vepsän kel’t. MuloiVep sän vezad-sebraha tuliba uded ühtnikad, aktivižed mehed da lahjakahad ristitud. Heiden keskes om Maria Košeleva, Tatjana Martjanova, Jelizaveta Makarova da Gleb Fomin. Nügüd’ omaVepsän vezad-sebran päradjoukus. Kaik nene ristitud opendasoiš vai radaba Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral.
Voden lopus kafedran suomen kelen opendajad paksus pidäba Pikkujoulu-praznikad, s ikš ku Suomes ristitud vasttaba Raštvoid 25. tal’vkud. Nenil Pikkujoulu-vastusil openikad enamba tedištaba suomalaižiden kul’turas, mujaba tradicionaližid sömižid, kundleba da pajataba pajoid suomen kelel.
Vepsän vezad-sebran ühtnikoile tuli pähä idei tundištoitta ristituid vepsän Raštvoidenke, starinoita openikoile, konz vepsläižil Raštvad oma, miččed verod oliba ende, a miččed völ oma kaičenus nügüd’-ki. Tal’vkun augotišesVepsän vezad-sebr pidi Pikkujoulu-vastusen Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedran üläopenikoiden täht. Kaik vastusen adivod ühtniba mastar’-klassaha, ozutiba ičeze mahtoid da tedoid konkursoiš i arboiba tulij aks vodeks. Mastar’-klassal kaikutte tahtnik voi tehta vepsläižen tätüižen-kaičij an. Täl kerdal nece oli tätüineangel, miččen voib riputada Uden voden kuzehe. Tätüižen tegend om ani kebn azj, sikš kaik ristitud voiba teravas tehta sen. Sid’ kaikid varastiba melentartuižed küzundad Raštvoiden polhe vepsläižil da ozoitesed.
Ristituile kaiken om melentartušt tedištada, midä varastab heid tulij as aigas. Ende Sünduman aigan veps läižed arboiba i tegiba necidä erazvuiččil mahtoil. Nügüdlaižile ristituile mugažo om mel’he tedištada, kut vepsläižed arboiba ende da napriba tehta necidä iče. Pikkujoulu-vastusel oli kuldaine šaug, kus oli peitud erazvuiččed kalud arboidan täht. Kaikutte adivoišpäi oti šauguspäi kalun i kundli, midä varastada tulij al vodel.
Vepsläižed oma ani adivoičetajad. Tradicij an mödhe adivoid kaiken pidi jotta čajul da sötta pirgoil. Ku emägad paštoiba magedoid pirgoid, üks’ niišpäi kaiken aigan oli solanke. Nece oli ozapirgken söi necen pirgan, ka se ristit linneb ozakahan. Mugoine-žo arboind oli Pikkujoulu-vastusel. Vepsläižed magedad pirgad tuliba mel’he kaikile, a ozakaz ristit löuzi ičeze pirgan. Pikkujoulu oli ezmäine, no lujas tärgedVepsän vezad”- sebran vastuz. Edel om jo äi melentartuižid azjtegoid da vastusid. Vepsän vezad”- sebr varastab uzid ühtnikoid i kucub sebraha kaikid, ken navedib vepsän kul’turad da kel’t, kelle om mel’he midä-se tehta vepsän rahvahan täht.