Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Galina Ol’kina. Ajoin minä kerran Piiterispäi
Galina Ol’kina
Ajoin minä kerran Piiterispäi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Piiterispäi kodih
, omah Karjalah .Toiči linnua myö ajoin lyhembäl matkal , a täl kerdua ajoimmo tostu maršruuttua myö , mindäh sendäh Volodarskoin sildu oli kohendettavannu i ajua pidi ymbäri .Ajoimmo ymbäri uuzii kvartualoi myö , kus oldih nostetut uvvet ylen korgiet koit .Net seizottih , ku tuohukset — korgiet da hoikat , sidägi varua , ku ei kuavuttas piäle .Ylen oli diivu kaččuo niilöih .
Rahvastu oli täyzi avtoubussu .Konzu proidimmo Piiterin da lähtimmö ajamah ielleh , pitkän matkan oldih hierut , pos’olkat da pienet linnazet i nimilöi myö minä arbain , gu nämmii kohtii myö mendih bojut .Ihan Šlissenburgan tiešuarassah ajoimmo niilöi kohtii myö da ei vaiku minul yhtel himoitti kačelta , kunne kuadui ylen äijy soldattua .
Paginua avtoubusas ei kuulunuh , vikse kaikil ajajil oldih tävvet ryndähät .Hil’l’akkazeh , hil’l’akkazeh rubei paginan buruu kuulumah .Minun rinnal , vaiku kaidu prohodaine välil , istuttih rinnai kaksi naistu .Yksi vahnu , a toine oli nuorembi , ga paginat heil lua jittihes .Paginois minä arbain , gu hyö ei olla tuttavat , a minä muata en suvaiče ajajes , sendäh ei nareko , ga rodih minul heidy kuunnella .
Nuorembi naine kyzyy vahnembal :
— Oletgo sinä piiteriläine ?
Toine sanou :
— En ole , olin ad’vois .
— Omisgo olit , lapsielluo , vai rodnis ?
— En olluh ni lapsielluo , ni rodnis , a olin nän’kis .
— Kui nän’kis , kyzyy nuorembi , — kuibo sinul lastu andoi kaččuo ? Äijygo sinul on vuottu ?
Vahnembi sanou :
— Äijängo annat ?
Nuorembi pitkäzeh kaččou häneh , sanou :
— Vuottu – 70.
Vahnembi vastuau :
— Sit vähembi pidäy ližätä .
— A lapsi ongo suuri ? kyzyy nuorembi naine .
Vahnembi sekundazekse azetui , midä voinnou sanuo ?
— Ga ylen suuri ei ole , ga ei ole ni pieni .
— A äijygo on lapsel vuottu ? kyzyy nuorembi .
— Minuu on kolmie kuudu nuorembi .
Nuorembi naine vouse sih höpsähtih .
— Kui se muga voi olla ? Onnuako häi mistahto ei ole voindas ?
— Mugagi on . Piä hänel ei ole kaikes tolkus .
— Ongo häi roindua myöte moine , vai vahnuttu rodih ?
— Ei ole roindua myöte . Häi oli hyväs tolkus .Školas hyvin opastui dai kaksi diplomua kai on .Inženierannu zavodal ruadoi .Minulluo joga vuottu hieruh ajeli , ga tävves tolkus oli .Kaksi vuottu jälgimäzet nygöi ei musta nimidä da yksii samoi kyzymyksii kyzelöy .Se on hänel , onnuako , blokuadan jället .Parahan kazvandan aigah pidi mi kodvu olla nälläs .
— A kuibo häi sinul tulou , eigo podruugu ole ?
— Voibi sanuogi podruugakse , sanou vahnembi naine , — ga häi on enzimäine akku minun jälgimäzen mužikan .
Nuorembi akku čut ei hypästännyhes paikas , muga diivihes .
— A kuibo työ keskenäh elättö , ettogo hoppuiče ? kyzyy nuorembi naine .
— Emmo hoppuiče , sobuh elämmö . Enhäi minä heidy ukonke eroitannuh .Hyö oldih jo ammussah erikseh .Mužikku puaksuh oli komandiroukois da hätken .Mugai tuli ero .A minule häi puutui nasledstvua myö .
— Nämmähäi ollah kummat , sanou nuorembi naine . — Kuibo se muga , nasledstua myö ?
— Kai nygöi rodieu sanella , sanou vahnembi naine . — Erähäs komandiroukas olles , mies vastavui naizen kel da hyö mendih yhteh . A se naine oli minun svuat’t’u .Minun poigu oli naizis hänen tyttäres .Elettih , mi elettih , a yhten kerran minun svuat’t’u pakui da piän äijäl satatti , ni nedälii ei mennyh , sih sattavundah kuoli .No muga mies jäi leskekse .Poigu minun da nevesky ei hyllätty händy , otettih yhteh pereheh elämäh .A fatierat , tiettäväine , linnas suuret ei olla .Iče kahtei da lastu kaksi da vie dedka viijes , kaksipertihizes fatieras ahtas eliä .
Sit kyzyttih minuu , engo minä ota händy hos kezäkse bunukoinke hieruh .Vot silleh häi minul i puutui nasledstvakse .Kelle ved’ midä tulou nasledstvah : kelgo den’gubanku , kelgo duačču , a minul — ynnälline mies .
— A kuibo työ vastavuitto hänen enzimäzen akanke ? kyzyi naine .
— A paginoin vuoh . Eläjes ved’ et ole vaikkani .Konzu midä pagizet i muga lähti pagin hänen akkah näh .Mies sanou , gu hopputtah erottih akan kel i akku hänel Piiteris löydi vie hänen ruadostuažua , kudamii vuozii hänel ei täydynyh .A minä , sanou , ni passiboinnuhes en .Minä sanoin , gu ei ole myöhä , gu mustat hyvyön , voi vie nygöi passiboijakseh i rubein juohattelemah sidä , dai , velli , minun juohatandois häi kirjutti akalleh kirjazen .Vastavus tuli ylen ravieh , hyväs mieles akku kirjutti , eigo sua gostih tulla .Mies minul kyzyi , pyrgihes gostih , ga kui sinä sanot , voitgo kuččuo ad’voih ?
— Midäbo sinä sanoit , kučuitgo ad’voih ? kyzyi nuorembi akku .
— Käskin , velli . Sanoin , kuču vai , anna tulou , kodi meil on suuri , syndyy , anna vai tulou .
— A kuibo työ vastavuitto ? kyzyy naine .
— Mies kävyi poujezdua vastuamah , a minä vastain kois . Häi tuli vie säzärenke .Hätkie ei oldu , yksi vai yö oldih .A sit akku rubei käymäh joga vuottu , kaheksatostu vuottu ajelou dai kävväh joga vuottu poigu neveskän kel , dai bunukku jo ukonke dai lapsienke .Miesty ei ole hengis jo kymmene vuottu , a myö olemmo rodn’at lähembät , kui rodnembi rodnii .Vot tälleh nygöi kuni minä voin olla hänen kel dovarišannu , pidäy olla .A kezäkse otan händy hieruh .
Vot nengoman histourien minä kuundelin Piiterispäi ajajes .Toinah vie muijalgi on nengomua mielehisty ristikanzua .
Ajoin minä kerran Piiterispäi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
—
—
—
—
—