Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Kundozerova. Karjalaiset kanšanrunot ta Elias Lönnrotin “Kalevala”
Maria Kundozerova
Karjalaiset kanšanrunot ta Elias Lönnrotin “Kalevala”
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Niin
kun on tiijošša , “Kalevalan ” runot ei ole konšana oltu rahvahašša šemmosešša muuvvošša , kuin ne on esitetty runoelman šivuilla .Elias Lönnrot oli luonun oman tevokšen karjalais-šuomelaisien runojen lukusien vaihtoehtojen pohjalla , kumpasie hiän toisien keryäjien kera oli tallentan runonlaulajilta .
MUAJILMANŠYNTY LINNUNMUNAŠTA
Pitäy šanuo , jotta folkloritekstillä (täššä tapahukšešša runolla ) on olomašša monta varianttie .Tekstit vaihellah eri esittäjillä .Joka runonlaulaja šäilyttäen yhtehisen kertomispohjan ta käyttäen perintehellisie šanamuotoja kuitenki aina tuou tekstih mitänih omua .Niin kuin ni “Kalevalan ” runojen tekstilöillä ei ole ihan šamanlaisie vaštinehie rahvahanrunoista , šamoin ni rahvahalta poimittujen eeppisien ta loiččurunojen šuurešta miäräštä myö emmä löyvä aivan šamanmoisie tekstijä .
Täššä artikkelissa mie tahtosin näyttyä mimmosie eroja ta mitä yhtehistä on muajilmanšynty linnunmunašta -episodilla kanšanrunoissa ta “Kalevalan ” enšimmäiseššä runošša .
Vertailumalliksi olen valinnun runoja , kumpaset Elias Lönnrot kirjutti nerokkahilta karjalaisilta runonlaulajilta Soava Trohkimaiselta Akonlahen kyläštä (1832), Ontrei Maliselta Vuonnisen kyläštä (1833), Jyrki Kettuselta Čenan kyläštä (1834), Martiska Karjalaiselta Lonkašta (1834) ta Varahvontta Sirkeiseltä Uhtuošta (1835).Täštä luvettelošta puututah šemmoset kuulusat nimet kuin Arhippa Perttunen (Latvajärvi ) ta Vaassila Kieleväinen (Vuonnini ), šentäh kun heijän esitykšeššäh tarinua muajilman šynnyštä munašta ei oltu merkitty .Arhippa Perttusen lauluperinteheššä on šäilyn hyvin tunnettuja motiivija , kumpasien mukah muajilma oli šyntyn muvašta , mi oli nouššun pinnalla valtameren pohjašta .
PEŠÄPAIKAN EČČO
“Kalevalašša ” šamoin kuin ni kanšanrunoissa muajilma šyntyy šuurin piirtein šamalla tapua : lintu hautou munat šankarin polvella , kumpani uipi avovesissä , šiitä ne eri šyijen takie rikkauvutah ta niijen kappalehista šyntyy mua , taivaš , päiväni , kuu ta tähet .Erot ilmetäh pikku šeikoissa .Kaččokka tärkeimpie kohtie .
“Kalevalan ” tekstin mukah pešäpaikkua eččiy “tuo šotka , šorija lintu ”. Kanšanrunoissahan pešäpaikan ečošša lentelöy “sotkoinen ilman lintu ” (Trohkimainen , Kettunen ), “hanhoinen ilman lintu ” (Malinen , Karjalainen ) tahi “kotka , kokko ” (Sirkeini ), esimerkiksi :
Lenti kokko koilta ilman ,
Laulu lintu on Lapista ,
Lintu turja kurjan maasta .
“Kalevalašša ” lintu luatiu pešäh “vien emosen polven piäh ”, kumpani uipi avaran meren ualtoloissa (Kalevala 1: 203–209). Šilloin kun kanšanrunoissa lintu pešiy “Väinämöisen polvella ”, kumpani oli antogonistin toimella kuatun veteh :
Hanhoinen ilman lintu
Hiero heinästä peseä
Päähän polven Väinämöisen .
Kanšanrunoissa vesi oli kanneltu Väinämoistä kuušenpölkkynä kuuši-šeiččemen vuotta .Šankarin muuttumini kašvimuotosekši (kuušen pölkykši , männyn hirrekši tmš .) kuvuau muinoista käsityštä , kumpasen mukah enšimmäini ihmini oli šyntyn luonnonošista .Kun tuaš “Kalevalašša ” Väinämöisen šynnyttäy vejen emo .
LINTU MUNIU MUNASIE
Šiitä lintu muniu munat .“Kalevalašša ” šamoin kuin ni Ontrei Malisen runošša lintu muniu “kuuši kultaista munaista , rautamunan šeiččemennen ”. Muilla runonlaulajilla lintu muniu kolme munua (Trohkimainen , Kettunen , Sirkeini ) tahikka munien tarkkua lukuo ei ole kerrottu (Karjalainen ).
Lintu rupieu hautomah munie .Täštä toimešta vejen emon/ Väinämösen polvi kuumenou , rupieu palamah ta hiiltymäh .Šankari vavahuttau polvieh ta munat vierretäh veteh .Šärkynyijen munien kappalehista šynnytäh muajilman ošat .
Muajilman alaoša – mua – šyntyy munan alapuolešta , a ylin oša – taivaš – munan yläpuolešta .Taivahan ta muan šyntymini “Kalevalašša ” ta kanšanrunoissa on kuvattu šamah tapah , vain Varahvontta Sirkeisen esittämäššä runošša mua šyntyy rautasena , a taivaš – vaškisena :
Mi munan alaista puolta
Rautasiksi maaemäksi .
Mi munan yläistä puolta
Vaskisiksi taivosiksi .
Verrattavissa tekstilöissä šamah tapah šynnytäh päiväni ta kuu – munan ruškijaisešta ta valkiesešta .
“Kalevalan ” mukah tähet taivahalla šynnyttih šiitä , mi oli “munašša kirjavaista ” (Kalevala 1: 241). Kun tuaš kanšanrunoissa tähet ilmeššytäh munan muista murusista (Trohkimainen , Kettunen , Karjalainen ), munan luumurusista (Malinen ).
“Kalevalašša ” on šanottu , jotta pilvet on šynnytty munan tummemmašta ošašta – munan muštukaisešta (Kalevala 1: 243–244). Tämä motiivi hyvin harvoin tulou esih kanšanrunouvešša ta tarkašteltavien runojen tekstilöissä šitä ei ole .
Pitäy mainita , jotta Varahvontta Sirkeisen kertomukšešša munat , mit vierrettih Väinämöisen polven piältä , nielasi hauki .Šen hauvin piällä rientäy kotka (kumpani muni ne munat ) ta vašta kolmannella kertua hänen onnistu šuaha hauven kiini ta puhkaisomah šen maran .
Elias Lönnrot ei ole käyttän tätä motiivie ”Kalevalua ” luaties’s’a .Runoelman ulkopuolella oli jiäty niise maagiset loiččušanat , kumpasien avulla muajilman luomisprosessi toteutuu .Kanšanrunoissa muajilman luomista johtau Väinämöini (toičči – lintu tahi iče muna ), esimerkiksi Ontrei Malisella :
Sano vanha Väinämöinen :
“Mi munass’ alanen puoli ,
Se alaseksi maaemäksi .”
Niin kuin näkyy esimerkkilöistä , muajilman luomisen juonen motiivit kanšanrunoissa ta “Kalevalan ” tekstissä erotah toini toiseštah , vaikka yhtehini kertomispohja šäilyy .
Kannattau šanuo , jotta Elias Lönnrot oli luonun omua “Kalevalua ” valtavan šuuren tekstimiärän pohjalla .Eikä šiitä miäräštä löyvy yhtänä aivan šamanlaista tekstie .Tuo muajilman luomisen episodi näyttäyki meilä , mitein Lönnrot oman käsitykšen mukah oli muokannun kanšanjuonija .Juuri šentäh “Kalevalua ” on pijettävä kirjallisuštevokšena , mi on luotu kanšanrunouven pohjalla .
Karjalaiset kanšanrunot ta Elias Lönnrotin “Kalevala”
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
“
“