Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Omamualaiset
Omamualaiset
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tällä
kertua Oma Mua -lehen 30-vuotispäivälla omissettu rubrikki on omissettu Valentina Karakinalla .Lehen lukijat jo monta vuotta voijah lukie hänen kiäntämie kertomukšie , karjalan kielen kurššija varoin valmissettuja eriaihiellisie materialija ta vielä monta mukavua .Pakasima Valentina Ivanovnan kera šiitä , konša hiän rupesi kirjuttamah lehteh ta mitä hommua hänellä on nyt .
– Kerro , kuin pitälti autat lehtie , olitko konšanih lehen toimittajana ?
– Mie tulin lehteh , konša še oli vašta peruššettu , 1990-luvulla . Šilloin toimitukšešša ruato kolme henkie , Vladimir Kettunen oli piätoimittajana .Pekka Zaikov ehotti miula auttua lehtie kielen puolešta vienankarjalaisena ollešša .A mie šilloin ruavoin koulušša .Ta kun mie šuoššuin , niin šiitä miula annettih kiännöštehtävie toimitukšešta .Lehteh työnnettih juttuja venäjän kielellä , kumpasie piti kiäntyä karjalakši .Šen lisäkši oli oikein aktiivisie kirjuttajie Tveristä .Hyö kirjutettih lehteh tverin murtehella ta niitä tekstijä piti aina toimittua vienankarjalakši .
– Oliko še aika vaikie ?
– Šiih aikah “Periodikašša ” vielä ei ollun tietokonehie , eihän šitä ni koissa ollun tietyšti . Mie muissan , jotta oli šemmosie käsin kirjutettuja juttuja .Mie niitä materialija koissa kiännin , kirjutin kynällä paperiloilla .Konša juttu oli valmis , mie vein šen toimitukšeh .Vladimir Kettunen , kun hiän on vienankarjalaini , kuunteli milma , a mie hänellä luvin šen kiän netyn tekstin .Šiitä myö erähistä šanoista pakasima , još hiän mih šanah tarttu tahi još haneštä minih šana ei ollun mukava , tahi još še oli outo .
– Kuin pitälti šemmoni ruato kešti ?
– En muissa , ruavoinko mie vuuvven . Šilloin Pavel Leontjev oli Šuomešša ta šiitä hiän ilmotti , jotta šuorieu myöštyö kotimailla .Hänet heti pyritettih töih lehteh ihan täyvellä palkalla , lehen vakituisekši ruatajakši .Miula šanottih , jotta kun tulou Pavel Romanovič , niin šiitä miula ei tule työtä toimitukšešša .Mie mielelläh jätin šen työn , kun miula oli muuta ruatamista ihan riittäväšti .Šilloin lapšetki oltih pienet ta koulutyö otti äijän aikua .Šen verran miula oli lehtihommie .En mie mistänä eččin ainehistuo , enkä kirjuttan iče , kun vain kiännin vienan murtehella valmehekši kirjutettuja tekstijä venäjän kieleštä tahi karjalan kielen vaikka mistä murtehešta .Šemmoni miula oli še lehtitoiminta .
– Nyt kyllä olet lehen šuuri apulaini . Mimmosie materialija työnnät lehteh ta mistä niitä löytyy ?
– Aika muuttu , lehteh tuli ruatajie . Kotvan aikua mie mimmoistakana šemmoista työtä en ole ruatan lehen avukši .Vuuvvešta 2000 alkuan mie tulin töih nykyseh Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijöh .Šilloin , još miula šattu mimmosie pikkaraisie kirjutukšie , runosie , niin työnnin lehteh .
A šiitä vuotena 1994 alettih karjalan kielen kešäkurššit .Enšin mie iče kurššilaisena olin , a šen jälkeh tulin opaštajakši .Kurššija varoin piti kerätä ainehistuo .Konša vain kielikurššit tulijakši vuuvvekši oli ilmotettu , niin piti vuuvven aikah ajatella mitä ta mistä šuaha .Kun rupiet eččimäh , aina hoš mitä mukavua löytyy .Mie šoitin toimitukšeh , kyšelin pitäykö tämmöistä työntyä , jotta on mukavua juttuo kun tarvinnou .
Kirjutukšie löyty ni vanhoista lehtilöistä .Niin , mie löysin Matti Pirhosen ta Veikko Pällisen mukavie juttuja , ne oli niitä aikoja , konša kirjutettih šuomekši .Mie niitä kertomukšie yritin löytyä ta kiännin vienakši .Niitä kiännökšie on painettu Oma Mua -leheššä šekä Taivalalmanakašša .Šemmoset mukavat ta kaunehet jutut , anna ne ollah rahvahalla luvettavakši .
– Šie monta vuotta ruavoit šanaštokomiisissa . Auttoko lehen toimituš täššä ruavošša ?
– Šiitä kyllä pitäy mainita . Šanaštokomiisissa myö kekšimä uušie šanoja , kumpasie ennein ei ollun karjalaisilla , šekä panima karjalaisie šanoja järješšykšeh , šentäh kun joka kyläššä paissah eri keinoin .Komiisin jäšenet , kumpaseh kuulu ni lehen toimittajie , keräyvyttih joka netäli ta käsiteltih uušie šanoja .A šiitä myö esittimä šanaštuo lehen šivuilla , jotta rahvaš kačottais .Konša vienankarjalaiset lukijat Vienan kylistä nähtih niitä šanoja , niin eryähičči šoitettih meilä ta šanottih , mi šana heistä on mukava , tahi kerrottih , jotta lehen avulla muissettih unohettu šana .A toisista šanoista hyö šanottih , jotta ei , še ei ole hyvä , kekšikkyä minih toini šana .
– Šie mainičit kiännöšruavošta . Tiijän , jotta on valmis šiun ta Ol’ga Karlovan kiäntämä Eduarg Uspenskin tevoš “Huoti-tiätä , kišša ta koira ”, mintähpä kirja vielä ei ole painettu ?
– Jovenšuušša Kiännä !-projektin rajoissa piettih luventoja karjalaisilla . Myö Ol’gan kera niise opaštuma šielä .Kurššiloissa piti šuorittua kotitehtävie ta mitänih kiäntyä .Myö piättimä , jotta mitä varoin myö rupiemma kiäntämäh pikkaraisie tekstijä , kun kurššija varoin piti kiäntyä vain šivun šuuruni pätkä .
Kaikin tiijetäh , jotta lapšilla tarkotettuo kirjallisutta karjalan kielellä on vähän .Pakasima Ol’gan kera , jotta ois hyvä kiäntyä , esimerkiksi , Eduard Uspenskin kirja karjalakši .Vet hänen kirjat on tutut lapšilla , a konša ainehisto on tuttu ta mukava , niin karjalan kielelläki šitä ois hyvä lukie .
Niin myö kiäntimä Eduard Uspenskin Huoti-tiätä , kiššä ta koira -kirjan .Myö jakoma tekstin , a šentäh kun elämmä rajan eri puolella , niin enšin kiäntimä , a šiitä lukima toini toisen kiännökšie .Pakasima , mitein pitäy kiäntyä , jotta Uspenskin kirjuttamistapa ei mänis rikki .Vielä meilä oli käsittelyjä henkilöjen nimilöistä .Venäläisen F’odor-nimen kiäntimä karjalakši ta meilä tuli Huoti-tiätä , vaikka oli ni Heikki-variantti .Šiitä pakasima koiran , kiššan , lehmän nimilöistä , jotta pitäykö niilläki panna omat karjalankieliset nimet .
Pikku hil’l’ua myö šaima kirjan ihan valmehekši .Ol’ga Melentjeva tuli šen toimittajakši .Nyt Huoti-tiätä , kiššä ta koira -kirjan käsikirjutuš on “Periodikašša ”.
Konša myö vašta alottima kiännöštyön , kuoli Eduard Uspenski .Lakien mukah , kuolomah jälkeh piti vuottua puoli vuotta , jotta šiitä šuaha lupa kirjailijan jälkiläisiltä .Šen jälkeh Periodika-kuštantamo kiän ty Sojuzmul’tfi lm-kinostudi jon ta jälkiläisien puoleh ta hyö annettih meilä lupa kiäntyä tevoš karjalakši , vain täštä työštä pitäy makšua .Makšu riippuu šiitä , missä ta konša kirja painetah , ken rupieu šitä levittämäh , äijänkö kirja makšau .
Šiitä myö malttoma , jotta šentäh kun tevoš on tunnettu , niin konša pakajat šen henkilöistä , niin mieleh heti tullah kuvat piirrošfi lmistä .Ei šua piiruštua henkilöjä toisenmoisiksi , kun heijän pitäy olla šamanmoisina , kuin piirrošfi lmissä : pitkänenäni poštinkantaja , juovikaš kišša , hörppäkorvani koira .Nyt jäi ratkaissa kyšymykšie taiteilijien kera , voimmako myö käyttyä näitä kuvie .Kun kaikki nämä kyšymykšet järješšytäh , niin työ jatkuu .
– Mitä mieltä šie olet lehen nykypäiväseštä toiminnašta ? Onko še muuttun ?
– Enšin , lehen toiminnan alušša , karjalan kieli oli pahašša tilantehešša , šentäh kun šillä ei ni kirjutettu , kun kirjuttajat käytettih šuomen kieltä , a vain myöhemmin ruvettih käyttämäh meijän murrehta . Miušta koko ajan še oli hyvä , jotta lehti on .Nyt niise on vaikie tilanneh vienankarjalaisien toimittajien kera , heitä on vähän .Ka nyt on nuorie toimittajie ta kirjuttajie , šeki on hyvä .Šamoin milma miel lyttäy , jotta leheššä on juttuja Kalevalašta , Koštamukšešta , Piäjärveštä .Leheššä kaikki ajat ollah hyvät , kun vain olis enemmän kirjuttajie .
Omamualaiset
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский