Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

A tedad-ik sinä?

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 3, (2020), с. 5

A tedad-ik sinä?
(вепсский)

Uhokun 14. päiväl lopihe jogavozne konkursKarjalanece om ”, miččen tegij an oli Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskuz, i mitte mäni Rahvahaližen i regionaližen politikan ministerstvan tugele. Mugažo konkursan tegij oin olibaPeriodikantoimištod.

Karjalanece om -konkurs tehtas jo koumanden kerdan. Konkursan pätegend om tedištada, ken om parahim Karjalan rahvahiden keliden da kul’turan tedai. Ühtneda konkursaha voi jogahine tahtnik, kudamb eläb Karjalan valdkundas. Hüvä om se, miše ühtnikoiden igä ei olend märitud, sikš konkursaha voiba ühtneda kogonaižed kanzad, radsebrad da toižed ristituiden gruppad. Konkursas oli viž nominacij ad: ”Karjalan kelen da rahvahan kul’turan tedai (livin pagin)”, ”Karjalan kelen da rahvahan kul’turan tedai (pohjoižpagin)”, ”Karjalan kelen da rahvahan kul’turan tedai (lüdin pagin)”, ”Suomen kelen da rahvahan kul’turan tedai”, ”Vepsän kelen da rahvahan kul’turan tedai”.
Konkursan tegendan oliba testad, miččiš oli 20 küzundad. Ned koskiba kel’t da kul’turad. Küzundoiden keskes oliba kut fol’klorda kul’turküzundad, muga morfologižed-ki tegendad. Kaiked konkursaha ühtni 185 mest, nece om sur’ lugumär. Suomen kelen nominacij aha ühtni 111 mest, karjalaižen kelen – 64 da 12 mest ühtni vepsläižehe nominacij aha.
Jogahižes nominacij as oli vägestai, toižid parahimid ühtnikoid mugažo lahjoitihe diplomil i muštlahjoil.
Vepsän kelen da rahvahan kul’turan tedai-nominacij as vägesti Maria Mironova Kalagespäi. Ližalahjoid saiba Ol’ga Hramcova da Gleb Fomin Petroskoišpäi. Neche nominacij aha ühtniba ristitud Petroskoišpäi, Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Kvarcitnii- da Čelmužikülišpäi.
Küzundad oliba erazvuiččed. Oliba kebnäd, miččihe vastusen tedab jogahine vepsläine, oliba ned-ki, kus pidi meletada hüvin. Melentartuižed oliba küzundad, miččid koskiba muštatesid vai ozoitesid. Pidi sanuda, midä znamoičeb mitte-se muštatez. Muštatesed kaiken ozutiba rahvahan mel’pidoho, niiš oli rahvahan melevuz’ da openduz. Kactes muštatesihe da ozoitesihe voib el’geta rahvahan miruhu kacundad, sen melid. Anttes vastusid küzundoihe muštatesiš, ristit voi ozutada ičeze mel’pidod-ki, mitte erineb oiktas znamoičendaspäi, no voib ozutada toižen kacegen.
Ozutesikš, konkursan testas oli küzund: miččes ristitun taban pirdas sanubsil’m korvan nägeb”- virkeh? Vepsläižed sanuba muga nügäs ristitus. Äjad ühtnikad andoiba oiktan vastusen, no oliba toižed-ki vastused, miččed mugažo kožuiba. Kaks’ ühtnikad sanuiba, miše muga pagištas tarkas ristitus, mitte homaičeb kaiken. Kense kirjuti vastkarin, miše sil’m korvan nägeb tarkatomal ristitul. Ken-se hüvin homaiči, miše mugoižed ristitud oma tedonhimoičijad, heile pidab teta eskai, midä ei
tarbiž.

Völ üks’ küzund oli mugoiniMidä znamoičeb muštatezvariš varišale sil’mäd ei nöki”? Muga pagištas ristituiš, kudambiden pahad meled oma ühtejiččed. Oiktan vastusen neche küzundaha andoiba äjak-se mest. Enambišt ühtnikoišpäi sanui, miše muga sanudas ičhižiš ristituiš, miččed ei abit’koi toine tošt. Pidab sanuda, miše nece variant mugažo kožub hüvin, voib olda, sikš, miše se om vähän pojav venälaižehe muštatesehe kalanikas, mitte nägeb tošt kalanikad edahanpäi.
Mi om koivuine kaš? Mikš kense tahtoib sötta sil? Nece ilokaz virkeh znamoičeb koivušt vicad, miččel grazdihe lapsile. Kaik ohjoižvepsläižed tedaba, mi nece om. Konz lapsed vediba ičtaze pahoin, heil laskvas küzeltihe: ”Edik sinä tahtoi koivušt kašad”.
Oliba küzundad-ki, miččed koskiba erazvuiččid tärktoid azjtegoid vepsläižiden elos, üks’ morfologine tegend, kus pidi avaita saupked, da küzundad vastusiden variantoidenke. Toivotam, miše toižil-ki vozil konkurs jatktase, da sihe ühtneškandeb völ enamba ristituid.