Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Edahopenduz: hüvid i pahoid polid

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Kodima. № 4, (2020), с. 4

Edahopenduz: hüvid i pahoid polid
(вепсский)

Kaik jo tedaba, miše meiden mirus kävub paha tartuz’, mitte painasti kaikiden ristituiden eloho. Maiden valdmehištod tegeba erazvuiččid azjtegoid, miše enambišt ristituid jäiži tervhen.

Sauptihe möndkeskusid, kinoteatroid, jätandrehid da kaikid sijoid, kuna voib kerata äi ristituid. Äjad ristitud radaba kodiš, miše ei lähtta radole hödhüvin da ei levitada läžundad edemba. Mugoine azj kosketi äjid organizacij oid. Niihe mülüiba openduzorganizacij ad-ki, mugoižed, kut školad da universitetad. Nece azj om uz’ Venäman openduzsisteman täht, erazvuiččid online-kursid tehtihe jo kaikiš universitetoiš da školiš, no niid kävutadihe vaiše erašti, jogapäiväižen opendusen ližaks.
Petroskoin universitet mugažo päzui neche situacij aha, jo 16. keväz’kud sanutihe, miše openduz nügüd’ linneb kodiš, tedomašinoiden abul internetan kal’t. Tradicionaline openduz om mugoine, konz openikad kävuba universitetha jogahižen päivän, saba tedoid, tegeba tegendoid opendajanke, kudamb abutab heile, sel’genzoitab vigoid da äi toišt. Lugetas, miše edahopenduz om popul’arine azj nügüd’. Mugoižel opendusel oma ičeze pl’usad, nügüdläižes aigas, konz ilma tedomašinoita da internetata ei voi kuvitelda elod, om lujas tärged kehitoitta uded openduzsistemad.
Nügüdläine mirun situacii painasti sihe, miše edahopendusen sistem radaiži. No mugošt praktikad ei ole lujas äi, sikš školad da universitetad ocastuiba erasidenke jügedusidenke. Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedr mugažo putui edahopendusen azjaha. Opeta kelid om jüged azj. Ei voi opeta kel’t pagižemata sil, sikš om tärged kaiken aigan olda kosketusiš opendajanke vai toižiden openikoidenke. Täs ei voi muite oigeta openikoile lekcij ad da tegendad. Sikš, opendajad da openikad kosketase erazvuiččiden tedomašin-programmoiden abul, kus kaik voiba nähta da kundelta toine tošt. Kaikuččen päivän vedetas kogonaižid paroid, kaik parad oma aigmäran mödhe. Toižil sanoil, kaik om kuti universitetas, vaiše ei pida kävuda nikuna, voib opetas ani kodiš. Nece kebnenzoitab opendusen processad. Kaikihe azjoihe voib heredas harjeneda, i nece ei ole heituz.
Hüvid polid om äi, ei tarbiž rigehtida paroile, lähtta kodišpäi aigemba, varastada transportad pahas säs, om enamb joudjad aigad, miše kodikahas as vaumitas paraks da sada tarbhaižid tedoid. Om melentartuine opendajiden homaičuz, miše internet-lekcij oile tuleb enamba openikoid, mi universitetan paroile. Erased, toižin, sanuba, miše lujas tahtoiba lähtta universitetha, sikš ku kodiš om tuskikaz. Kaikid jügedamb om ezmäižele voz’kursale, sikš ku ei amu zavodiba opeta kelid da heile pidab jo opeta lujas äi uzid sanoid, a nece om jügedamb, konz ei ole nimiččid kodvmahtoid.
Školiden openikad mugažo opendase kodiš. küzuim Kalagen školan vepsän kelen opendajal Maria Mironoval edahopendusen pl’usoiš da minusoiš: ”Kalagen školas om 60 openikad, kaik opendaba vepsän kel’t, joga klassas om üks’ openduzčas nedališ. Paiči urokoid om völ fakul’tativoid, ned oma tahton mödhe. Nügüd’ kaik škol, kut openikad, muga opendajad-ki oma kodiopendusel. Nece azj om ezmäižen kerdan, sikš oma ičeze pl’usad da minusad. Meiden školas opendaba lapsed koumes küläspäi: Kalagespäi, Toižegespäi da Kaskezaspäi. Küläs om problem internetanke, se om hil’l’, a erasil sidä ei ole! Sikš online-openduz’ om röunatadud.
Meil om grupp ühtes socialižes verkos, kuna opendajad kaikuččen päivän oigendaba tarbhaižid tegendoid, urokoid da tedoid. Sid’ andaba sidä lapsile, da jo tehtud tegendad oigendaba tagaze. Midä koskeb vepsän kelen urokoid, minä naprin tehta urokan muga, miše lapsile oli kebn el’geta materialad, miše heile oliži melentartušt. Tegendad oma erazvuiččed: andan ut leksikad, uzid temoid, lugendtegendoid, kändmižid da tošt. Oma kirjutandtegendad-ki, ozutesikš, ”Kirjuta lehtikoho”, ”Kirjuta sanad, sanundad, virkehed”. Oma tegendad grammatikan mödhe. Andan lapsile ozutesen, miččen mödhe pidab tehta harjoituz. Tahtoin tehta kulendtegendan, no täs mugažo telustaba internet-problemad. Ei kaikil om voimuz kundelta. Paginparoid nikut ei voi vedäda nügüd’, sikš tegem niid jo möhemba, konz kaik tuleb ičeze oile”.
Telefonad da internet jo amu oma korktal al meiden mirus, ei voi kuvitelda elod ilma nenita azjoita. No nügüdläine situacii ozuti meile, miše eskai openduz ei voi ol da niita. Ken tedab, mi varastab meid edes, voib olda, opendusen pala muga linneb-kidistancij a späi”, da se kebnenzoitab i tegeb udembaks opendusen sistemad. Ken tedab, voib olda tulii aig om jo tägä?