Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vankien leiri
Vankien leiri
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šota
?!Šiitä šain tietyä jo pienenä lapšena .Vuotena 1939 alko Talvišota , mi loppu vuuvven 1940 kevätkuušša .Vuuvven 1939 elokuušša tuattoni otettih rintamalla – koko Jergačova-kyläštä hiän oli ainut rintamalla otettu henki .Meilä lapšilla oli oikein apie .Myö muistelima tuattuo ta rikeneh itkimä .Muamolla niise kyynälet ušeičči nouštih šilmih , vet meitä lapšie hänellä oli viisi .Vuuvven 1940 kevätkuušša myö šaima kirjasen rintamalta : ”Saveljev Nikolai Sergejevič kato tiijotta ”.
ŠOVAN ALKU
Kylän eläjät šuatih tietyä Šuuren Isänmuallisen šovan alušta vuuvven 1941 pimiekuušša .Šilloin alko šuomelaisien hyökkäyš , a Neuvoštoliiton šotilašjoukot šiirryttih Karjalan rintaman šelkämäh , Tolvojan šuuntah .Oša vihollisista jäi kyläh , a šuurin oša läksi tavottamah meijän šotilahie .
Šiitä ni alko meijän muokka .Kaikki kyläläiset , kuin aikuhiset , niin ni lapšet , peittäyvyttih kašvisvaraštoh .Šuomelaiset tultih ta käšettih : “Kaikin uloš !”Kauhušša myö nousima pihalla , meitä juovutettih kivyärilöillä .Še oli oikein kauhieta .Kaikkie uhattih : “Elkyä auttakkua partisanija , muiten ammumma !”
Šen jälkeh myö jo emmä elän kyläššä pitälti .Piällikkö käški : “Tiälä kulkou rintaman linja .Kaikin pois kyläštä !”Emmä tahton lähtie pois kotipaikoilta , ka piti jättyä kaikki : kakšikerrokšini talo , hyvät vuattiet , aštiet , kaunehet huonehkalut , hoijetut kotielukat .Halutta ta kyynälet šilmissä muamo pakkasi vuatteita , jalaččija ta ruuvvan loppusie matkah .
“Lapšet , mie lähen prostiuvun elukkojen kera , muistakkua työki käyvä liäväh ,” šano hiän hil’l’akkaiseh . Myö ašettima kaikki tavarat rejellä , val’l’aštima heposen , šitoma rekeh lehmän , kumartima talolla , kattautuma turkkiloilla ta läksimä matkah .Matka oli vaikie : talvi , pakkani , pitkä tie Terežjah šuaten .Pikku čikolla oli vašta vuosi .Mitein muamoni kaiken kešti ?
Kuitenki piäsimä paikalla ...Ka emmä kerinnyn pitälti elyä muamon kotimualla .Šuomelaiset ajettih meijät pois täštäki kyläštä .Tuaš alettih muokat ta kyynälet .Nyt šoutima venehellä , aštuma jaloin .Lehmän ta heposen jättimä Terežjah .Yöpymä paikallisien eläjien luona .Hyö autettih meitä , annettih leipyä , kaimattih meijät venehillä .
Lopulta piäsimä Käppäšelkäh , ka emmä šuanun iluo .Meijät issutettih vauhuh elukkoja varoin , še oli täyši rahvašta .Ajoma ilman vettä ta veššua .Tualetin ieštä piti käyttyä vaunun nurkkua .Eryähie okšennutti , toiset itettih , monet ujoššeltih , vet vaunušša oli naisie , lapšie , vanhukšie .Kauhieta !
Viijen tunnin piäštä juna tuli Petroskoih .Nyt kaikin pöläššyttih : meijän vaunun ieššä šeiso kakši kuorma-autuo , kumpasissa istu vartijoja kivyärit kiäššä .Kuulu käšky : “Ruttoh hyppäkkyä autoloih !”
Mie kačoin muamoh , hiän piti yšäššä vuuvven ikäsen pikkaraisen tyttären .Vanhin veikko enšimmäisenä hyppäsi autoh , autto muamuo ta meitä .Myö istuutuma lattiella , nojautuma toini toiseh .Tuntu , jotta meijät viijäh kuolomah .
Autot ajettih Perevalka-kaupunkiošah , läheššyttih parakkiloih ta meijät melkeinpä vinnattih pois autošta .
VANKIEN LEIRISSÄ
Vankien leiri – kuuši parakkie ta niijen ympäri rautalanka .Nurkissa šeisottih kopit , kumpasissa issuttih vartijot .Meilä annettih pieni huoneh .Šiinä oli kiukua , stola , stuuloja , šänky , min piällä oli työnnetty pat’t’oja , täkkijä ta pielukšie .Muamo vapisijalla iänellä šano : “Lapšet , tiälä myö rupiemma elämäh .Jotta teitä ei kovin kuritettais , pitäy vaikkapa vähäsen piteliytyö heijän käškyjä ”.
Huomenekšella tuli korkie ta laihahko šuomelaini naini kävelykepin kera ta uhkasi : “Pitäy joka huomeneš tuulettua huoneh , makuuvuattiet viijä pihalla ”.Myö vaikiešti henkähtima , konša hiän mäni pois .Alko ...
Šeuruavana päivänä meiltä vietih makuuvuattiet ta meijän vuattiet , jotta höyryttyä niitä , a meijät ajettih kylyh .Šielä oli oikein kuuma ta äijän rahvašta : lapšie , naisie , vanhukšie .
Muamo čuhutti : “Venyttäykkyä lattiella , tulou helpompi henkittyä ”.Heikoilla ihmisilla oli paha kylyššä , heijät työnnettih šinččih ta pihalla .Myöhemmin myö tottuma tähä kuritukšeh .
Tahtosin panna merkillä , jotta vankien kešen oltih hyvät ta yštävälliset šuhtehet .Eryähillä oli hyvie pukuja ta mekkoja , ta hyö ei tahottu , jotta niitä otettais höyrymiseh .Myö kekšimä šemmosen keinon : još tänäpiänä oli meijän parakin vuoro , niin yöllä peitočči kantoma vuattiet toiseh parakkih ta šiitä päinvaštoin .Näin elimä koko vuuvven .
Myö elimä pahoin .Leipyä annettih vähän ta aina oli nälkä .Šentäh teini-ikäset pojat ušeičči puattih kaupunkih rautalankan läpi ta varaššettih ruokua šuomelaisilta .Täštä heitä ankarašti kuritettih : pojat pantih skammilla ta lyötih kumiruošoilla vanhempien šilmissä .Enšin lyötih kuolomah šuaten , a šiitä šuomelaiset tultih hyvämielisimmiksi ...
Viholliset rikeneh kiušattih meitä , tahottih luatie meistä orjat .Kerran myö , lapšet , peitočči tulima rautalankan luo .Ohičči ajettih šuomelaiset mouttoripyörillä .Hyö šeisauvuttih ta ruvettih työntämäh meilä leivän palasie .Myö olima näläššä ta torasima palasista .Šuomelaiset tuaš työnnettih leipyä , ka jo yksi pala kerralla , a iče nakrettih .Lapšet itkeyvyttih ta mäntih pois .
Muistoh jäi vielä šemmoniki kiuša .Meijän ei šuanun pitälti leikkie pihalla , ka lapšet peitočči leikittih peittosih .Piäkavulla tuli vartijo , hiän vei meijät sarajah ta käški laškeutuo polvusillah , iče nakro .Piäšti meijät šilloin , konša näki , jotta eryähät ruvettih jo kuatumah lattiella .
Muistelen vielä yhtä kauhieta tapahušta meijän elämäštä .Yksi teini-ikäni poika karhasi rautalankan piäličči , hänet huomasi vartijo ta ampu .Verini vartalo pantih mouttoripyörällä ta kuletettih šitä leirin ymräri – tahottih meitä pölättyä .Ka meijän prihačut mitänä ei varattu .Miun veikkoni Van’a šopi Vas’a-nuapuripojan kera puata šieneh .Leirin takana oli tihie meččä .Pojat lähettih , hei ei huomattu .Konša hyö myöššyttih , heijän luokše tuli vartijo ta vei parakkih .Muamo ta meijän nuapuri Huoti-tiätä juoštih pelašamah lapšie .Šuomelaini tarkisti , mitä oli puššiloissa , näki , jotta lapšet mitänä ei varaššettu , kirosi heitä ta vanhempie ta piäšti rauhašša .
Šemmosie esimerkkijä on ylen äijän .Ka meijän rahvaš kešti kaiken , tottaš henken voima autto .
Kerran kaikin huomattih leirissä mitä lienöy liikehtä – šuomelaiset valmistauvuttih lähtömäh pois kaupunkista .Vain koppiloissa vielä istu vartijoja .Rohkiet pojat tuaš yritettih puata kaupunkih rautalankan läpi , eryähie ammuttih .
Hyvä , jotta veikko ei puannun .Šeuruavana huomenekšena oli hil’l’aista .Leirin veräjät oltih auki , niillä rippu Stalinin kuva ta ruškie lippu .Kenellä onnistu šäilyttyä še ?Monet ilosešti juoštih kaupunkih , šielä jäi šuomelaisien ruoka - ta vuatevaraštoja .Muamo ta veikko tuotih šieltä ruokua , vuatteita , ašteita .Vankit oltih vapuat .Hurraa !“Mitä ruatua nyt ? Kunne ajua ?”, hermoštu muamo ...
Muamoseni !Kuin äijän voimua ta käršivällisyttä šiula oli .Armaš meijän Anni , šie keššit kaiken ta šiun lapšet jiätih eloh .Koko elämän mie muistelen muamuo , a šotua panen kirovukšeh .Kuin äijän hätyä ta muokkua še toi .Tahon , jotta miun punukat , pravopunukat , omahiset ta kaikki venäläiset ei nähtäis šitä , mitä näkimä myö – vankit .
Vankien leiri
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский