Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Mi om meiden elo? Vänd!
Mi om meiden elo? Vänd!
вепсский
Младописьменный вепсский
Miččed
vändod oliba vepsläižil ?Min täht vätihe da vätas-ik nügüd’ ?Nenihe küzundoihe eci vastusid nor’ da čoma neižne , Petroskoin universitetan pästnik Jelizaveta Makarova .Hän kirjuti necen teman polhe diplomtön , a völ sai aburahad projektale , miččen aigan hän oppib süvemba vepsän rahvahan vändoid .
Liza om lujas melentartuine neičukaine .Hän om sündnu Murmanskaha , a eläb nügüd’ Petroskoiš .Tänna händast veiba karjalaižed jured da taht opetas tägälaižes universitetas .Vepsän kelt’ Liza openzi universitetas , radab vepsänkeližen toimitajan Karjalan televidenijal , a nügüd’ kebnäs pagiži vepsäks minunke .
– Liza , starinoiče , ole hüvä , necen projektan polhe . Konz i kut sinei tuli mel’he tehta nece projekt ?Mikš nece tem om tärged ?
– Nece projekt om vepsän rahvahan vändoiden polhe , sen nimi om ”Vepsläine vänd ”. Minä ühtnen necen grantan konkursaha jo koumanden kerdan , no ni kerdad minä en voind vägestada .Kaik minun projektad oliba erazvuiččed , no kaiken-se ned oli sidotud vepsän rahvahan kul’turaha , kel’he , veroihe .Männudel vodel mö ühtes Darja Švecovanke meletim , midä mö voižim tehta veps läižiden täht .Om mugoine čoma grantan konkurs , se om hüvä voimuz sada aburahad ičeze projektan todenzoitusele .Idejad oliba erazvuiččed .No pähä tuli mel’ , miše minä en teda nimidä vepsän rahvahan vändoiden polhe , tahtoškanzin tedištada , miččed ned oma .Meletin , miše nece om melentartuine küzund , hüvä azj – kerata materialoid da painda čoman kirjan .Täl vodel minä oigenzin dokumentad neche konkursaha i vägestin .
– Om-ik äi tedoid vepsän vändon polhe ?
– Tarbiž sanuda , miše tedoid vändoiden polhe om vähä , nece tem om vähän oppidud . Jüged om löuta tedoid vändoiden polhe .Minä olin Kalages , Toižeges i pagištes ristituidenke , minä olen tedištanu , miše äjad vändod om jo unohtadud .Mö naprim kerata kaik vändod i kerata niid ühtehe kirjaha .Nece projekt abuti minei minun diplomrados , i vastkarin , minun diplomrad abutab minei neciš projektrados .
– Vändoiba-ik aigvoččed ristitud vändoihe vai kaik-se vänd om lapsiden azj ?
– Minä oppin necidä azjad i kut minä tedištin , vändod oliba lapsiden täht , oliba-ki aigvoččiden täht da norišton täht . Lapsed vändiba irdal , pertinno .Nored vändiba besedoiden aigal .Paksus vänd oli kuti kucund karguihe .Aigvoččil ristituil oli toižid-ki vändoid , ozutesikš , azartižid .Minä nügüd’ keradan materialoid vändoiden polhe i minun rados om 35 vändod .Ned kaik oma erazvuiččed , kaikutte om melentartuine .
– Void-ik starinoita , miččed vändod oliba vepsläižil ? Koskuba-ik ned karjalaižihe vändoihe , venälaižihe vändoihe ?
– Harvinaižed vändod nahodiba venälaižihe vändoihe . Kaik-se vepsläižil oma ičeze vändod .Erased oma kuti karjalaižil .Ozutesikš , karjalaižil om tetab kyykkä-vänd .Vepsläižil-ki om mugoine vänd .No sen nimi om rühad vai grühad .Nimed oma erazvuiččed , se rippub vaiše paginaspäi .Tobjimalaz pühäpäivän , longin jäl’ghe vepsläižed prihad da mužikad vändiba grühoihe .Neiččed da naižed ei vändanugoi .Sen täht , miše väta grühoihe , tarbiž otta grühad .Niiden piduz om 30 santimetrad .Jäl’ges pandihe niid male , rivihe .Vändajaspäi grühoihesai pidab olda kümne haškud .Grühoidme pidab löda lögbatogal .Vägestab se ristit , ken tacib enamb grühoid .
– Vänd abutab kazvatada da oppida lapsid . Oma-ik miččed-se vändod toižen znamoičendanke ?
– Om mugoine vänd , mitte kuctas ”Bukal väta ”, Nece om vänd norišton da lapsiden täht . Paksus neche vändoho vätihe besedan aigal .Necil vändol oma mifologižed jured .Pohjoižvepsläižes paginas bukoi nece om čudilk .Prihale da neiččele sauptihe sil’mäd , vedetihe pertiden erazvuiččihe polihe i heile tarbiž oli löuta toine tošt .Konz hö löuziba toine toižen , ka toine par vändaškanzi .
– Kuverdaks , miččeks aigaks nece projekt om planuitud ? Konz se lopiše i miččen satusen mö voim nägištada ?
– Nece projekt om ühteks vodeks . No pidab sanuda , miše necen voden epidemij an taguiči mö völ meletam , konz mö voižim tehta meiden meletartuižid azjtegoid .Niid om lujas äi .Meiden projektan pätegend ei ole vaiše tehta kirjan , no i ajelta vepsän man külidme da tehta mastar’-klassoid ristituiden täht , väta lapsidenke , noriden da vanhembiden ristituidenke , miše hö muštaižiba vändoid , miččed , voib olda , om jo unohtadud .Mö tahtoim starinoita ristituile , miše heiden ezitatoiden elos konz-se oliba mugoižed vändod , tahtoim lahjoita heile necen kirjan , miše hö lugižiba da muštaižiba necen azjan .
– Liza , starinoiče ičetoi polhe . Mikš sinä valičid Karjalad elon täht ?
– Karjalas minä oleskelin laps’aigaspäi . Minä ajelin Padani-külähä .Neciš küläspäi oma minun jured .Sigä sündui da kazvoi minun dedoi .A konz hän läksi elole Murmanskaha , ka kaiken aigan muštli Karjalad da tahtoi pörttas .Mindai kuctas prababan nimel .Hän-ki oli Jelizaveta .Prababoi oli todesižen karjalaižen , hondoin pagiži venäks .Mamoi lahjoiči minei armastusen Karjalaha .Minä meletan , miše minai om kaks’ kodimad .Nece om sij a , kus minä olen sündnu – Murmanskas i tägä , Karjalas , kus minä olen kuti kodiš , kus minä rižan ičein juriden väged .
– Mikš sinä valičid vepsän kel’t opendamižen täht ?
– Minun mamoi om voinmez’ . Minä tahtoin rata hänen jäl’giden mödhe .Mamoi nevoi minei opeta kelid .Meil oma heimolaižed Suomes da völ-ki meiden karjalaižed jured …Muga minä valičin Petroskoin universitetan .Opendusen nel’l’ vot oma joksnuded lujas hotkas .Ned oliba jügedahkod .Oli äi hüvid päivid , oli-ki opalakahid , oli vägestusid
da ozatomid azjoid .No minä meletan , miše olen otnu opendusespäi kaiken , midä voin .Universitet andoi minei todesižid sebranikoid , hüvid tedoid .Minä nikonz en žallečend , miše olen valičenu necen ten , necen man , necen universitetan .Vepsän kel’ om tulnu minun elon sureks palaks .
Mi om meiden elo? Vänd!
вепсский
Младописьменный вепсский