Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Švecova Darja . Kül’bet’ vepsläižiden elos
Švecova Darja
Kül’bet’ vepsläižiden elos
вепсский
Младописьменный вепсский
Mö
kaik tedam , kut om tärged pesta käzid paksumba i kaiken pidäda ičtamoi puhthudes .Sišpäi rippub meiden tervhuz’ da ozakaz elo .Amussai neciš azjas ristituile abutab kül’bet’ .
Vepsläižiden täht kül’bet’ kaiken oli pühän sijan , mitte kävutadas äjiš rahvahan veroiš .Nügüd’-ki nece tradicii kaičese vepsläižiš küliš .Külän eläjad kaikuččen sobatan kävuba kül’betihe , paksus vedäba sihe läžujid ristituid , miše tervehtoitta heid .Kuspäi-žo tuli nece armastuz kül’betihe vepsän rahvahal ?
PEZENDTRADICII
Amussai vepsläižil oli kaks’ gigijenan vai pezendtradicijad .Änižröunan vepsläižil oli kül’bet’ .Tedomehed sanuba , miše kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet .Se tuli venänikoilpäi XIV-voz’sadal .Suvivepsläižil oli ani toine pezendmaht .Hö pestihe ei kül’betiš , a päčiš .Ka , kül’betin sijas oli sur’ päč , kus pestihe da vastoitihe ristitud .Nece tradicii eli XX-voz’sadahasai .Sid’ ristitud zavodiba leta kül’betid .Keskvepsläižile oliba tutabad molembad gigijenan tradicijad .Hö pestihe , kut päčiš , muga kül’betiš-ki .Sikš külän eläjiden täht kül’bet’ oli tärktan sijan , kus pestihe da eskai tervehtoittihe ristituid kibuišpäi .
TEDOMEHIDEN KACUND
Kül’betin tradicijad oma melentartuižed tedomehiden täht .Neniš veroiš voib nähta vepsän rahvahan elon sändod da rahvahan kacundad miruhu .Lauri Kettunen kirjuti ičeze tedotös , kut hän oli suvivepsläižidenno i ičeze silmil nägi necen suren päčin , kus voiži pestas .Čoman kirjutesen vepsän kül’betin polhe kirjuti Irina Vinokurova .Filologijan tedomez’ , vepsän kelen tundii Nina Zaiceva napri avaita vepsän kül’betin peitusid sanoiden abul .Kel’ mugažo kaičeb rahvahan istorijad , sikš vaihed voiba starinoita meile lujas äjan .
Nina Zaiceva kirjutab , miše kaikuččes vepsän kelen paginas om sana kül’bet’ , kil’bet’ vai toine fonetine variant .Mugažo om sana küudug vai kivdug .Sikš tuli küzund , kut nece vanh sana voiži olda prakeles , a iče kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet .Nina Zaiceva rohktas sanub , miše ei voi sünduda sanad , ku ei ole mugošt tahod , kus voiži pestas .Mikš muga om tehnus ?Sana kül’bet’ om ühtenzoittud sanad kül’bend i pert’ .Küudug vai kivdug om mugažo ühtenzoittud sana kivi i tuk .Nece oli kogo kivid .Nügüd’ , konz om avaitud sanoiden znamoičendad , pidaiži ühtenzoitta etimologižid , etnologižid i kel’tedoid ühtheze , i meletada sen polhe , kut , konz i miččel mahtol om sündnu vepsläine kül’bet’ i küudug , i miččed vanhad ned oma .
KÜL’BET’ ČOMUDEN TÄHT
Erine kül’betin il’m andab ristitule tervhut da väged , vällendab hibjan da melen .Voib sanuda , miše völ kül’bet’ om mugoine čomuden pert’ naižiden täht .Neiččed tegeba kül’betiš erazvuiččid azjoid , miše kaita ičeze čomut .Nügüd’ babad da mamad starinoičeba neičukaižile , midä voib tehta kül’betiš , miše jäda noren da čoman pit’kemba .Ozutesikš , hibusiden täht – šihlaine , nahkan täht – taukun da manzikaine .Mugažo om hüvä nahkan täht vastoidas kül’betiš veresel vastal .Miše vastad kaiken oližiba kül’betiš , ristitud katkoiba niid mecas edelpäi .Tobjimalaz ühtele kanzale tal’veks pidab tehta läz 60 vastad , miše kaikuččen sobatan otta uden vastan .
Ku tahtoid olda tervhen , mäne kül’betihe !– muga sanuba rouhad ristitud .
Neniš sanoiš om tervhuden da ozakahan elon recept .Ved’ konz ristitun hibj da meled oma puhthad , ka hänen elo-ki om paremb .
Kül’bet’ vepsläižiden elos
вепсский
Младописьменный вепсский