Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Paušin Šan’uu.
Rahvahan viizahuon kuldaižed d’uured
Источник:
Oma mua. № 9, 2021, с. 3
Paušin Šan’uu
Rahvahan viizahuon kuldaižed d’uured
карельский: людиковское наречие
Новописьменный людиковский
Tämä 2021vuozi meiden Tazavaldas on ilmoitettu kard’alan runoloin vuodekse Täl vuodel Tazavaldan d’oga kohtas, d’oga čupus zavoditah pidämäh intresaižed pidod, kudamad oldah omistettu kard’alaižile runoile da runonpajattajile.
Tuhukuud 25. päivän Kard’alan Tazavaldan kanzallizes kirjastos pidettih Kard’alan runoloin vuoden avajaižed. Täs pidos on d’o sanottu daigi kirjutettu äij än. Tahtuoižin starinoita teile toižes pidos, kuduad pidettih omas čupus – Priäžäs – Rahvahan viizahuon kuldaižed d’uured – temuatiekkeseminaras.
Tuhukuun 25. päivän Priäžan kul’tuurtaluoih kerävyi äi rahvaste. Moned d’o igävoittih pruazniek koid dai tahtottih vastaduda toine toižed. Tämän ildan rahmannoi emände Vera Ivanova čomas kard’alažes kost’umas vastaži meid, omiid gostiid, hyväl mielel.
Olen priäžalaine, no nygyy elän Petroskois, i ainoz, konz tulen Priäžah, elgendän, gu muailmua on suuri, a toko lämmiä čupustu on vähä, i omal mual tulduu kai kived kumardeltaheze. Moižed ildukečoid omad sydäinde lämmittäy, konz näged omad heimod, omad susiedad, omad opastajad – omamualaižed.
– Terveh teile, kal’l’ehed ystäväd, hyvä rahvaz, ken tänäpäi on tulnu meiden kul’tuurutaluoih kuundelemah minuu. Minun kard’alan kieli on d’o ruostunu, siid minä zavodin pagižemah ven’akse, sanoi Vera Ivanova.
No yksikai kard’alan kiel’te kuului d’oga pajos, d’oga melodij as, d’oga paginas.
Marij a Smislova kaunehel kard’alan kielel saneli kaikiile Gordejevan Vas’uoin – Konstantin Gordejevan bunukan – elaigas. Ylen čomasti kad’alakse pajatettih Julij a Tolmačova da Randaine-pajod’oukon pajattai Alevtina Čurkina. Myö kuundelimme kyynäled silmis kaunehed pajod – “Hiitolaz kozičendu” da “Lunnastettavu neičyt”.
Meile puutui sil ehtäl kuulištada sežo jouhikon, kandelehen, varganan, skripkan, gitaran soitande. Moižen pruazniekan meiden sydämele lahd’otettih nerokkahad viändäjäd – Tatjana Umn’akova da Kirill Gurejev.
No kaikiz tärgevin oli Vera Ivanovan pagin Konstantin Gordejevan heimos, Vera keräzi muruižin materialad täs runonpajattajas: lugi tarkasti Aleksandr Barancevan Lyydin piädialektan näyttehed -kniigan, pagižutteli Konstantin Gordejevan d’älgeläižid, kuduad eletäh meiden čupus.
I minä voin sanoda, gu tämä vuozi, Kard’alan runoloin vuoz’, on vastevai alganu, i edes on vie äi intresašt pidod.