Тексты
                                            
        
            Вернуться к списку
            
                    | редактировать | удалить | Создать новый
         
            | История изменений
            | Статистика            
            | ? Помощь            
        
        
        
            Jakovlev Sergei .
            Iltapakina
         
        
        
                
              
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    Jakovlev Sergei 
                
        Iltapakina
        
        
        карельский: собственно карельское наречие
                
Новописьменный севернокарельский
                
      
             Ukko ta akkani issutah šillalla,
 Mitänih tutkitah myöhäseh illalla. 
 
 “Kuin monta vuotta elämmä kahen,
 Kuin äijän ihmistä olemma nähnyn! 
 
 Monta kiluo šöimä šuolua,
 Monta kaverie on kuollun. 
 
 Lapšet kašvettih ta mäntih,
 Käyväh joškuš kotirantah. 
 
 Tuuvvah lahjat, tuuvvah viestie,
 Juuvvah kahvie kiirehešti. 
 
 Hypätäh stolašta, männäh kyläh –
 Kaverien kera on aika hyvä. 
 
 Kotimualla hyvä on, mutta pitäy männä
 Šinne, missä pešä on, missä oma ranta. 
 
 Muissatko, ukko, kuin olima nuoret? 
 Elämä meijän kuin rulla pyöri. 
 
 Huomenekšešta ta myöhäh iltah
 Töissä ta hommissa aika viuhku. 
 
 Oli meilä hyvyä, šamoin oli pahua,
 Näytteliyty köyhä, oli šitäi rahua. 
 
 Mutta hyvin lujah emmä ole kiistän –
 Riitti meilä aina muuta tutkimista. 
 
 Koista juoksin tanšših, šiula oli harppu,
 Konša klubih tulit – miula henkie šalpai. 
 
 Enši kerran ševäsit, tahoin karjuo: “Muamo!” 
 Koko ijän eläsin – vielä tuntuu šamoin. 
 
 Mitäpä šie, ukko, issut koko illan,
 Et nimitä virka?” – “Rakaššan mie šilma…”
 
 “Ohoh, šanot vielä, ihan iho ruškoi,
 Hyvä tuli mieleh, mäni poikeš tuška!” 
 
 Ukko istuu šanatoin, umpeh pani šilmät,
 Aivan rauhallisena šiirty toiseh ilmah.