Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Suhanova Ol’ga. “Oman koin ikkunat” – uuži kniiga tverinkarielakši

Suhanova Ol’ga

“Oman koin ikkunat” – uuži kniiga tverinkarielakši

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
"Miula käzissä on uuži valgie kniigane "Oman koin ikkunat" (2019), kumbazen kirjutti tverinkarielane L’udmila Gromova (peittonimi L’udmila Barhatova). Kniigašša on kakši čuastie: "Oman koin ikkunat", mistä löydyy runoloida. Toizešša – "Konža mie olin pikkarane" voit lugie lapšen muistoloida, pienie starinoida.

Mie tunnen L’udmilua kakšikymmendä vuotta kuin Karielan šana -lehen toimittajua da Tverin universitetan opaštajua. "Karielan šana" oli Tverissä enämmän 20 vuotta ainovana lehtenä, kumbane kirjutti pienen tverinkarielan rahvahan kielellä. L’udmila Gromovan elännäššä nagole oli kakši kieldä rinnakkeh: kariela da veniälä. Veniälän kieldä hiän opaštau ulgomualoin studentoilla jo 40 vuotta. Tuhannet opaštujat eri muakunnoissa muissetah omua tverilas’t’a opaštajua, kirjutetah kirjoida, tullah gostih. Mie rubein paremmin maltamah, kuin kallis’ on oma kieli da kul’tura jogo ristikanžalla, konža opaštuas’s’a universitetašša näin jogo kul’turan kaunehukšen. Oma karielan kieli nagole oli miun šiämeššä, šanelou L’udmila. Hiän opašti karielan kieldä Tverin universitetašša, pidi luvendoida karielan kieleh näh Šuomen universitetoissa Turušša da Joensuušša. Runokniigan ezišanoissa hiän kirjuttau: "Pikkuzešta šuat muissan iččiedä kakšikielihizenä, pagizen tverinkarielakši da hormiksi. Vain duumaičen, endizeh rubein maltamah karielakši, vet meilä koissa paistih omalla kielellä. Miun Anni-buabo, kumbazenke mie olin oman elännän enžimäzet vuuvet, ynnäh ei paissun hormiksi. Kaikki lapšen eländä mäni karielan kielellä, vain školašša opaštuma hormiksi. Miula lieni kakši omua kieldä!" L’udmila Gromova muissuttelou: – Miun muamo Barhatovan Marija Stepanovna oli veniälän kielen opaštajana Prudovan kylän školašša, hiän muisti äijän Puškinan da Lermontovan runoloida i rigeneh lugi miula niidä. Mama šuačči runoloida, häneldä mie opaššuin maltamah šanan kaunehutta. Tuatonke Barhatovan Jegor Pavlovičanke mie tunnuššin kylän elännän, jovet, mečät, vet’ rigeneh kävin hänenke yheššä gribah i kalah. Lapšen šilmillä ilman tunnuššinMuamon i tuaton šanalla. Kaiken ijän že pyzyy šiämeššä, Kodie unahtua ei ana. Oma mua, oma kylä, oma kodinämä temat L’udmila Gromovan runoloista läbi männäh ruškiena langana. Armaš miun randanemečät da pellot, Harmuane taivaš lähellä muan. Konža mie makšan endizet vellat, Šilloin vain hyvän elännän šuan. Monet omat runot L’udmila kiändi hormiksi. Mie tahoin, što monet karielazet, ket jo ei tietä hyvin omua kieldä, lugiettais’, vet’ mie kirjutan kaikilla varoin. Omua kodie šuatah da muissetah kaiken ijän, šano L’udmila. Oman koin ikkunat Kuin muamon šilmät kačotah, Oman koin ikkunat Milma kodih vuotetah. Toivotan L’udmilalla da hänen kniigalla lykkyö, rubiemmä vuottamah uužie runoloida, uutta prozua!

L’UDMILA BARHATOVA VIRBAPYHÄPÄIVÄN LUMI Yön kaiken i kaiken päivän laškou lunda vallutta valgiembua kuin talven allušša I šygyžyn lopušša. Puut i koit tuaš šanellah tämän talven valgieda šuarnua. Hengellä kebiekuin i eulun keviän čirost’a i kaziloin ravuo martan korgiella kuudomyöllä... Lumi, virbapyhäpäivän lumikuin algu, uuven elännän algu, kumbazeh kiirähän, kumbane ennätti kežän i šygyžyn.

Šana kirjuttajalda
Pikkuzešta šuat muissan iččiedä kakšikielihizenä, pagizen tverinkarielakši da hormiksi.
Vain duumaičen, edizeh rubein maltamah karielakši, vet meilä koissa paistih karielakši. Miun Anni-buabo, kumbazenke mie olin oman elännän enžimmäzet vuuvet, ynnäh ei paissun hormiksi. Kaikki lapšen eländä mäni omalla kielellä, vain školašša opaštuma hormiksi. Miula lieni kakši omua kieldä! "Oman koin ikkunat" – tämä on kniigan enžimäne čuasti, kumbazeh on pandu runot. Monet runot kiännin horman kieleh. Аna lugietah ne, kellä on jygie maltua karielua. Kniigan toizešša čuastissa "Konža mie olin pikkarane" luvettavakši karielan kielellä on lyhyzie starinoida lapšuuvešta. Monet miun runot oldih painettu Karielan šana -leheššä Tverissä, da Taival-almanakašša i Oma Mua -leheššä Petroskoissa.