Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Paušin Šan’uu.
Frolanpäiv Mišinselgäs
Источник:
Oma Mua. № 34 (1574), 2021, с. 5
Paušin Šan’uu
Frolanpäiv Mišinselgäs
карельский: людиковское наречие
Новописьменный людиковский
Kyliin vahnembad eläjäd tietäh, što d’oga kyläs, d’oga hierus ainoz pidettih omad pruaznikkad. Ezimarkaks, Priäžas oman pruaznikan on olnu Spuasanpäiv, Pyhärves da Tuaškolas – Il’l’anpäiv, Kend’ärves – Stroičč, D’ogensuus – Kazanskuu, Paloniemes – Tiifinskuo da muga edelleh. Pruaznikan aigah kävydih ad’voih toine toižiile, gost’ad tuldih toižiis kylispiäi. Huondeksel kävydih kalmižemale, a päiväl emändäd da ižandad poččivoittih omiid gostiid magedil piiragoil daigi toižiil syömižiil.
Nygyy tahtoižin sanoda Frolanpäiväs. Sidä pruaznikkad pidetäh kezän dälgemäižen päivän – 31.elokuud, i sidä pruaznikkad pidetäh Mišinselgäs.
Muga Frolanpäiväs on kirjutettu O. Ognevan da A. Konkan "Pyhät da arret" -kniigas: ⊂...⊃ Frolua Selgis pruaznuittih muga: huondeksel emändäd d’o striäpitäh, gu tietäh, što toižiis kylispiäi tuldah ristikanzat, mužikat heboidenke ⊂...⊃ Loitozespiäi tuldah d’o ehtäl, a ken lähembä eläy, siid huondeksel... ⊂...⊃ (voit sežo lugeda: O. Ogneva, A. Konkka. Pyhät da arret. Karjalaine rahvahankalendari. Petroskoi, Verso. S. 253).
Mišinselg on vahne kylä, kudai seižou Nuožarven da D’essoilan kyliin keskel. Sada vuotte tagaperin sie eli läs 100 miest, vuodel 2010 – kuuz’, a nygyy Mišinselgäs eläy oman akanke aino eläi – Mikko Zaicev – minun toine dädöi. Talvel Mišinselgäs kromi hänt, ei nikedä elä, no kevädel da kezän, daigi sygyzen algun aigakse sih tulou elämäh äi rahvaste – kezakodieläjäd. Toižed heis konz-lienou elettih Mišinselgäs, toižil täs kyläs elettin vahnembad libo baboid da dedoid. Sendäh hyö tuldah omah kodoilah kezäkse elämäh kyläelaigad.
Mikko Zaicev kaiken lapsestuzaigan eli Mišinselgäs, siid armijan d’älges tuli elämäh D’essoilah, kuz häin nai. Sie sovhoz andoi fateran hänele, kus häin eli oman suuren perehenke (hänel oli viiž laste). Mikko ruadoi šof’oran kaiken igan, läs 50 vuotte, penzijassuai. A 12 vuotte tagaperin tuli elämäh Mišinselgäh, kus eläy nygyy kaikenaigan. Kaiken vuoden kävyy kalah Vagatd’ärveh, kezäl da sygyzel kävyy meččäh gribah da muard’ah. Mikol on suur’ ižandoičus: häin pidau poččid da kanoid, kazvattau kartohkad da d’uurikkahad. Mikon rindal ainoz eletäh koirad da kažid – ei ole aigad igävöita, konz on moine "hoz’aistv". A konz tulou kezä, siid bunukad tuldah abuniekaks dedoilluo.
Konz kartohkad d’o kaivettu, muard’ad da gribad d’o kerätty, kalad d’ärves suattu, tulou Frolanpäiv. Sil päiväl Mikolluo tuldah omad, ken rindal eläy, D’essoilas, ken Petrouskois, a ken vie Suomes. Mikon stolan taga kaikile sijad kylläl.
Muloižel kezal pandemijan tähte Frolanpäivän ei tulnu äi gost'ad – sanou Mikko: "No täl vuodel meile Mišinselgäh on tulnu äi rahvaste, i poige Kurskapiäi kodoilah on tulnu, i Lusen’ka-čidžoi Suomespiäi on tulnu, toižed omad Priäžaspiäi. Huondeksel mänimme ezmäi kalmižmuale omiid muštelemah, a siid stolale, Val’oi, minun armaz akke d’o magedad syömišt on valmištannu. Tulgat, työ, meile tulijal vuodel Mišinselgäh!"