Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Aino on akalla poika

История изменений

06 октября 2022 в 13:17 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) комментарий источника
  с ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер., прим. В. Я. Евсеева. М.: Издательская фирма «Восточная литература» РАН, 1994. Кн.1. С. 258-260 Расшифровка М. В. Кундозеровой.
  на ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер., прим. В. Я. Евсеева. М.: Издательская фирма «Восточная литература» РАН, 1994. Кн.1. С. 258-260 Расшифровка М. В. Кундозеровой.

06 октября 2022 в 13:17 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) комментарий источника
  с ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер.,
  на ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер., прим. В. Я. Евсеева. М.: Издательская фирма «Восточная литература» РАН, 1994. Кн.1. С. 258-260 Расшифровка М. В. Кундозеровой.

05 октября 2022 в 23:56 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  Aino on akalla poika, ahkivolla naimah lähtöy. Aštuu päivän, aštuu toisen, aštuupa kohti kolmannenki. ⁵ Lyöypä puuta kirvehellä, tammija tažaterällä. ”Tulouko še puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, venehekši Väinämöisen, ¹⁰ purrakše pojan pätöisen”. Puupa vaštaha šanouve: ”Ei tule puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. ¹⁵ Aštuupa päivän, aštuu toisen, aštuupa kohti kolmannenki. Lyöypä puuta kirvehellä, tammija tažaterällä. ”Tulouko še puuta täštä puušta ²⁰ venehekši Väinämöisen, venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. Puupa vaštaha šanouve: ”Tulou puuta täštä puušta. ²⁵ Tulou še puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. Luatiu pikku venehyisen, lähtöy poikki šoutamaha. ³⁰ Päivän šouti šuovezijä, toizen šouti muavezijä, kolmannen järvivezijä. Tulou hiän nyt Anni-čikkoh. Annipa-čikko, aino čikko, ³⁵ Annipa vuatteita pežöyve, räpähie räikyttelöy. ”Kunne läksit, Väinämöisen?” ”Läksin kalan pyyvväntäh, otin verkkoja venehen täyven, ⁴⁰ laivan täyven laškomie. Otin verkkoja venehen täyven, laivan täyven laškomie”. ”Šano taki, Väinämöisen, kunne läksit?” ”Läksin 1 … naimah mieki”. ⁴⁵ ”Ei ennen miän pätöni, kuin… Kuin läksi naimah, Väinämöisen, siul on kolme šurmua matalla!” ”Šano taki, aino čikko, Mi on šurma enzi šurma?” ⁵⁰ ”Še on šurma enzi šurma, kuin on rautani aita. muašta taivahan šuate čičiliuškoilla šivottu, čičiliuškoilla šivottu, ⁵⁵ kiärmehillä on kiännetty, uloš šuin, uloš hännin miehen piätä purrakšehe!” ”Ei še on šurma, miehen šurma, eikä, poikašuun urohon,. ⁶⁰ šanoŠano taki Väinämö…, šano Šano taki, Anni-čikko, mi on šurma, toini šurma?” ”Še on šurma, toini šurma, kuin on tulini koški, ⁶⁵ tulisešša košešša on tulini koivu, tulisešša koivušša on tulini kokko. Yöt še hammašta purouve, päivät kynttä kričkuttauve, päivät kynttä kričkuttauve 70⁷⁰ miehen piätä purrakšehe”. ”Ei še ole šurma – miehen šurma, eikä, poikašuun urohon, šano. Šano taki, Anni-čikko, mi on šurma, kolmaš šurma?” ⁷⁵ ”Še on šurma, kolmas šurma, kuin mänet, merehe kuavut, panet polven pistyhe!” Pohjan akka, Pohjan ukko, Pohjan entini emäntä ⁸⁰ kuulou: itku, ei lapšen itku, itku poikašuun urohon. Lykkiäy hiän venehesen, lähtöy ehättämäh Väinämöistä, ehättäy Väinämöisen i tuou kotih. ⁸⁵ Šiitä šanou Väinämöini: ”Mie tulin siun luokši naimah! Vanhat venehin šoutakkahe, Rammatrammat raččahin ajakkah, Vainvain ei yhtä Kaakomieltä!” ⁹⁰ A Kaakomieli še tulihe,. Šanou šiitä Väinämöini: ”Miksi tulit, Kaakomieli?” ”Koira še kuččuhu tulouve, hyvä lintu liikkehekši. ⁹⁵ Lähemmä torah, Väinämöini!” Pohjan ukko, Pohjan akka, Pohjan ukko, Pohjan akka antau Väinämöisellä olutta, ketun piällä, ketun alla, ¹⁰⁰ ketun keškellä šijua”.
• создал(а) перевод текста

05 октября 2022 в 20:32 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) комментарий источника
  с ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер.,
  на ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер.,

05 октября 2022 в 20:31 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок источника
  с Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat.
  на
• изменил(а) history.year_accusative источника
  с 1976
  на
• изменил(а) страницы источника
  с 194-196
  на
• изменил(а) комментарий источника
  с ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер.,
  на ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер.,

05 октября 2022 в 20:31 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с В. Я. Евсеев
  на
• изменил(а) комментарий источника
  с Фонограммархив ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), Фонограммархив ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Расшифровка М. В. Кундозеровой
  на ФА ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), ФА ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Публикации: Karjalan kansan runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn: Eesti Raamat. 1976. I. S. 194-196. Карело-финский народный эпос: в 2 кн. / Сост., вступ. ст., пер., прим. В. Я. Евсеева. М.: Издательская фирма «Восточная литература» РАН, 1994. Кн.1. 476 с. Расшифровка М. В. Кундозеровой

03 октября 2022 в 21:07 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) комментарий источника
  с Источник: Фонограммархив ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), Фонограммархив ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Расшифровка М. В. Кундозеровой
  на Фонограммархив ИРЛИ РАН (ДЛ 199-200), Фонограммархив ИЯЛИ КарНЦ РАН (ГП 136, запись неполная). Расшифровка М. В. Кундозеровой

03 октября 2022 в 21:04 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок
  с Venepuun ečintä
  на Aino on akalla poika

30 сентября 2022 в 16:05 Nataly Krizhanovsky

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Aino on akalla poika, ahkivolla naimah lähtöy. Aštuu päivän, aštuu toisen, aštuupa kohti kolmannenki. ⁵ Lyöypä puuta kirvehellä, tammija tažaterällä. ”Tulouko še puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, venehekši Väinämöisen, ¹⁰ purrakše pojan pätöisen”. Puupa vaštaha šanouve: ”Ei tule puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. ¹⁵ Aštuupa päivän, aštuu toisen, aštuupa kohti kolmannenki. Lyöypä puuta kirvehellä, tammija tažaterällä. ”Tulouko še puuta täštä puušta ²⁰ venehekši Väinämöisen, venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. Puupa vaštaha šanouve: ”Tulou puuta täštä puušta. ²⁵ Tulou še puuta täštä puušta venehekši Väinämöisen, purrakše pojan pätöisen”. Luatiu pikku venehyisen, lähtöy poikki šoutamaha. ³⁰ Päivän šouti šuovezijä, toizen šouti muavezijä, kolmannen järvivezijä. Tulou hiän nyt Anni-čikkoh. Annipa-čikko, aino čikko, ³⁵ Annipa vuatteita pežöyve, räpähie räikyttelöy. ”Kunne läksit, Väinämöisen?” ”Läksin kalan pyyvväntäh, otin verkkoja venehen täyven, ⁴⁰ laivan täyven laškomie. Otin verkkoja venehen täyven, laivan täyven laškomie”. ”Šano taki, Väinämöisen, kunne läksit?” ”Läksin 1 … naimah mieki”. ⁴⁵ ”Ei ennen miän pätöni, kuin läksi naimah, Väinämöisen, siul on kolme šurmua matalla!” ”Šano taki, aino čikko, Mi on šurma enzi šurma?” ⁵⁰ ”Še on šurma enzi šurma, kuin on rautani aita. muašta taivahan šuate čičiliuškoilla šivottu, čičiliuškoilla šivottu, ⁵⁵ kiärmehillä on kiännetty, uloš šuin, uloš hännin miehen piätä purrakšehe!” ”Ei še on šurma, miehen šurma, eikä, poikašuun urohon, ⁶⁰ šano taki Väinämö…, šano taki Anni-čikko, mi on šurma, toini šurma?” ”Še on šurma, toini šurma, kuin on tulini koški, ⁶⁵ tulisešša košešša on tulini koivu, tulisešša koivušša on tulini kokko. Yöt še hammašta purouve, päivät kynttä kričkuttauve, päivät kynttä kričkuttauve 70 miehen piätä purrakšehe”. ”Ei še ole šurma – miehen šurma, eikä, poikašuun urohon, šano taki, Anni-čikko, mi on šurma, kolmaš šurma?” ⁷⁵ ”Še on šurma, kolmas šurma, kuin mänet, merehe kuavut, panet polven pistyhe!” Pohjan akka, Pohjan ukko, Pohjan entini emäntä ⁸⁰ kuulou: itku, ei lapšen itku, itku poikašuun urohon. Lykkiäy hiän venehesen, lähtöy ehättämäh Väinämöistä, ehättäy Väinämöisen i tuou kotih. ⁸⁵ Šiitä šanou Väinämöini: ”Mie tulin siun luokši naimah! Vanhat venehin šoutakkahe, Rammat raččahin ajakkah, Vain ei yhtä Kaakomieltä!” ⁹⁰ A Kaakomieli še tulihe, Šanou šiitä Väinämöini: ”Miksi tulit, Kaakomieli?” ”Koira še kuččuhu tulouve, hyvä lintu liikkehekši. ⁹⁵ Lähemmä torah, Väinämöini!” Pohjan ukko, Pohjan akka, Pohjan ukko, Pohjan akka antau Väinämöisellä olutta, ketun piällä, ketun alla, ¹⁰⁰ ketun keškellä šijua”.