Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kiiselii keitettih, huttuu keitettih

История изменений

12 октября 2022 в 14:36 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: Keittigo Aksinja Konstantiinovna konzu kagrastu kiiselii? Keitin, vie nügöi maltazin keittiä, gerkul’esas nügöigi keitän. Keitettihgo enne aganois kuitahto? Aganois keitettih. Agan, kačo, ku d’auho taiginah pannah. Aganua ei l’ükättü iäres. Agan pannah, sevoitetah tože. Kaksi-kolme päivie muijjotetah. Sid uutetah siitaz l’äbi. Enne pandih kattilah, a nügöi ei kattilah panna, nügöi kostrul’kah pannah. Nu vot. Sit kiiselii keitetäh, sit kiiseli ül’en hüvä se rodiihez. Tože maijjon kel süödih. Da eräz vie kai voin kel söi. Nu toko ei kaikin. Huttuu tože keitettih.^ Nu. Ole hüvä, sano. Tože vezi pannah tulel, se vezi burhau, keitetäh, suolua pannah. Sit sevoitetah sinne jauhuo rugehistu. I [roih] kuassaine notkei. I kagrastu [jauhuo] pandihgi ennevahnas sie. Kagraz azuttih jauhuo. Kagrastu jauhuogi pandih, sit keitettih huttu. Tožo süödih, voih painettih. Kannateksen sliuhkaz azuttih, painettihgi sliuhkah, kannatekseh. Tožo huttu. Vero d’äl’l’el ül’en. Enimütelleh huttu keitettihgo murginakse, vai mikse aigaa? A enimüttäh keitettih ildaizekse da sid i huondeksel. Nu konzu l’eibie ei piädünüh, ga keitettih i murginakse, ga murginakse ei muga [puaksuh] keitettü, [enämbäl] ildaizekse keitettih da huondeksil. Kürzie, kürzü nazivaičehez, se tože pastettih, da i nügöi pastammo. Kuibo se pastetah? Sanos. Se pastetah: tože maidoh sevoitetah, kürzü se nazivaičehez, maidoh sevoitetah notkiekse. Sid se notkei moine roihez, riehtil’äl pannah da päččih. Stolal l’ükätäh, libo voijja, riehtil’äl pane, libo muga voih paina. Hod voidamattah, tože hüvä [on] ül’en. Pastoigo, Aksinja Konstantiinovna, konzu tahto sienipiiraadu? Sienipiiraidu, kačo, pastoin. Kuibo se laijjah? Se tože moizes taiginaz, l’eibütaiginaz otammo. Da sit täpütämmö rieskan, da siendü sinne südämeh da sid kumuammo kumalleh. Da sit se ül’en hüvä, tože päčis pastammo. Pastoidgo kurniekkaa? Kurniekkua vie kai nügöi pastan. Kuibo se laitah? Sanos. Nu se tože moizes, sid samaizez l’eibütaiginaz otetah da sid sotkietah stolua vaste. Kalat pestäh ül’en hüvin, da kalat kurniekkah [pannah]. Sit kurniekkah, neče, [kaloih] suolua vähäine, da kurniekku päččih da, küpsenöü, da ül’en hüvä roihez.^ Tože. Kurniekkua, kaikkie maltan pastua, midä vai enne lienne pastettu.^ Nu vot. Laittihgo teile čuppoi? Čuppoi tože, da i nügöi minä luajin vie. Kuibo sidä pastat? Sanos. Sidä tože, enne kagraizez d’auhos pastettih, a nügöi i toroi sortas d’auhos [pastetah]. Sit tože, tože riehtil’äl notkiem [tahtahan] panemmo da pastammo sen kuoren. Nu vot toroi sortas, enne kagraizes, nu da sid ozraizes krupas. Maidoh, päččih padaizeh libo kostrul’kaizeh [krupat] panet da sid oijjendad luzikal, otad da oijjendat sih, kuorel sil da kaksin kieroin kiänäd, da kolmanden vie mudžahutad. Sit sen [otat] edeh da sit tože voih libo sliuhkah painat. Sul’činuo tože [pastoimmo], sul’čin se jo erästü loaduu oli. Sul’čin se ajeltah rugehizez d’auhos, tože se voitah voil. Pastetah, voitah pastahuu. Sit tože gu čupoin n’ütüi.^ A se vai kiärittih randaine da toine kiertih, da keskel mudžahutettih. Vot sih luaduh.