Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L’ubov’ Kir’ušina. Mušta ta valkie. 1.
L’ubov’ Kir’ušina
Mušta ta valkie. 1.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
VIENANMEREN STARINOJA .Kiänti
Natalie Pellinen
Elettih mualla Valkie ta Mušta noita , elettih šamašša kyläššä .Ka heij än luokše käytih aivan erimoini rahvaš .Koštoratij on neuvoja šeuraten valittih šitä , kumpi oli šiänalua lähempi .
Valkie käršij ie auttuas’s’a ei ottan mitänä (niin vain , još ken leivän jättäy ta šuurimua mimmoista ).Muštahan ei hylekšin ei ni rahua , ei kallehie lahjojakana ottamah , a lippahaista šinččih peittoh pani .Ta eli Valkie vuatimattomašti ta köyhäšti .Muštahan kunnon kamariloissa nautti elämäštä , šöi ta joi puitto piiruloissa .
Še on ni lajinmukaista , Valkiehan oli huomattavašti heikompi : šitä vain šuattoki , jotta tyrän parentua tietošanoilla ta varauškeinot onneh , ošah hommata .Onnakko autettih hänen varauškeinot pitäkši aikua ta varmašti .Eikä ollun konšana erehykšie hänen asieloissa : eikä lapši karjun (uinosi rauhallisešti ) tai nuorukkaiset šovista eläjinä kotih tultih , äšen još šatuttihki kepiet huavat taistelušša šuaha .
Muššanhan luokše käytih toista kyšymäh : ristiriitaista , šitä , mistä helpompi tuli toisen käršinnäštä .Ruohtien , vaikka paha vois tulla jälelläh monikertasešti , mäntih kuiteski : ken prihan vierahan šuaha iččieh mieltymäh , a ken pahašta luonnoštah hylekši pahua toisella valmistua .Mušta autto ruttoh , vain šen šeuraukšet oltih kaikenmoiset .Šiitä ei ni tahtois tietyä .
Vot niin ni elettih nämä naiset šaman taivahan alla , otettih vettä šamašta kaivošta .Šama päiväni šomenteliutu heij än yllä , ta iče luonto autto heitä omua voimua ammultamah šen vejen , heinien ta eläjien kera , ka ajatukšet tietäjillä oltih eriluatuset .Tai omakšuttih kylän rahvaš , jottei hoikkasista kiharista yhtä Valkiekši kučutah , eikä Muštua – tervakaššoista ta kahvinvärisistä šilmistä , vain heij än hommistah , šiämeštäh .
Valkie nousi aikaseh huomeneš ruškosella , läksi heinien haisujien luokše virkistäjyä kaššetta myöten , ta jokahini puini hänellä loittuota kumarteli , ta jokahini heinyt pyrkiyty hyvih käsih .
Muštahan virkisty yön tullešša , ta kuulu , kuin hänen pihaššah korpit praukutah valmehena n’okkimah kuollehekši , tai ru pi skokunat liikutah valmehena piäš šä mih vain rakoh heilä käšettyö ihmistä eččies’s’a .Ta eri aikoina merkkitapahtumien ieššä hänen uhrieh luokše konša pöllö ikkunah lyöttäytyy , konša rotta hävitöin polušta ei mäne .
Ka niin , vaštapiätä elyän – melkein ikkunat ikkunoja vaššakkah – erilaiset oltih nämä naiset .Tai molommat tietäjät oltih epätavalliset (yksi meininkineh šyväimellisine ta höylilöine , toini kavaline ta ilkeine ) varajannašša ta toivošša piettih niätšen koko šeutuo .
Ta aina kaikissa tapahtumissa tuntu näij en naisien jälkij ä.Još häitä pietäh kyläššä , še tarkottau , jotta Valkien noij an konštit tepšittih , neičyt uškollisutta prihallah šäilytti .A još ei tule ken mereltä tahi mečäštämiseštä , še tarkottau , jotta Mušta jälkeh kačahti pahalla šilmällä .
Tunkeuvuttih kylärahvaš omua kyšymäh peitočči : Valkien luokše , konša Mušta ei niä , ta päinvaštoin (še jotta täyttyis varmašti ).Šemmoni ni oli kylöveh : hätäpukšu ta typerä , jotta iče ne starinat kekšittih tai ičeki niih ušottih .
Onnakko tämän tapahukšen tovistajina oltih kaikki kylän eläjät , šentäh ei ni ole tolkkuo tovistua , hupettiki hokšuau : mi lienöy järellä ymmärtämätöintä oli näijen tietäjien šielujen luonnošša .
Heij än riita oli ihan tyhjänpäiväni .(Rahvaš kaikkie huomatah ).
Šattu päivie , konša šinne Jumalan šelän tuakše kulkun’euvot ilmeššyttih , šilloinki niätšen puo let kyläštä matkah riuhottih .Tunkeiltih rahvaš tien varrella tai välinpitömättömäšti kačottih , kuin šulkie pörhistyän (ihan kolmen aškelen piäššä ) mečot hiekkua tiellä n’okittih .Ta tottaš parahat , lihavat linnut , jotta netäliksi perehellä keittämistä riittäis .Ka ei niken šiinä päivänä mečäššykšeštä ei välittän : varattih aikua kallista tyhjäh kuluttua eikä kuulla loittuota paikatun autohökkelin iäntä .
Niin vot , jalkoja vaihtuan loittoseh kačaheltih ta kuuloissettih , vuorotellen töröttyän ihmisjoukošta .Loppujen lopušša tuli paharaiska autobušši , rahvaš šiirryttih etehpäin .Ta Mušta – olkapiälläkö šattumalta koški Valkieta puolekši aškelekši hänet tuakše šiirtyän , vain tallasiko hänen mielivesiravollah ...Toini kyšyis proškenjua , vain ei taša-arvoselta .Mitä Valkien oli ruatava ?
– Ei ole hyvä , Adamintytär , virkko hiän hermoštunuona , ka ei oikein helläšti .
Mušta niinki enšimmäisenä etehpäin mänis , häntäpä kaikki hieman varattih , ka studenttij a kyläh äij än tuli (častuškoja tahi bilinoja keryämäh , mitäpä tiij ollista šanua käytetäh – tutkimušmatkah višših ).
Kaupunkin nuoriso etehpäin kahahti tietä kaččomatta tavan mukah mopikkojen pelilöissä nenä kiini .Ka meij än kilpualij at – šana šanan jälkeh – tai vuottamatta torauvuttih väjen šejašša .Kylyä myöten niätšen netälin aikana viesti kierteli , jotta Valkie haukku Muštua rupiskokunakši (vaikkei šitä kenkänä kuullun : vain huulie Valkie šiännykšissä liikahutti , konša Mušta hänellä jalan piällä tallasi ).
Onnakko Muššan korvih šuaten ne ilman heilahukšet šelväšti piäštih .Muiten hiän ei karjuis koko šeuvulla :
– Mie näytän šiula rupiskokunoja !
Ta kuin vain Valkie kaupunkista tullešša avasi oman korničan oven , jalkojen alla hänellä hyppäsi niin kuin ruvenrikkoma , hirvie , uškomattoman šuuri rupiskokuna .Vähällä jaloilta kuatais .Hypitäh ne latetta pitin , lauleškellah omie keroisiänisie laulusie , a iče ei olla niin šurkiet ta šuojattomat , kuin šuolla , vain hävittömät ta kavalat .
Avuau Valkie kattien tivanaiselta nurkašša , jotta antua šelällä lepuo :
– Hospoti plahoslovi !– täššäki kehno olento jo istuu lasišilmilläh töllissellen .
Mušta ta valkie. 1.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–