Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Barhatova L'udmila. Kuuši
Barhatova L'udmila
Kuuši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Meijän
kyläh tuli talvi .Lumi katto pellot , mečät , tiet .Yöllä pakkani paukutti šeinie myöten , kaikki ikkunat oltih šen piiruššukšissa .Huomenekšella mie henkähin ikkunan lasih , jotta šulais pyöröni i vois kačahtua , eikö lumi ole kattan tietä kouluh päin .
Mie poikkoseh join maituo šankin kera ta hypyllä kouluh – lakki piäššä , kintahat kiäššä , kuatančat jalašša !
Tunnilla piäh tultih hyvät mielet : "Illalla lähen čurnimah čunalla termäštä !Čuna vuottau milma portahien alla .Miun čuna on luajittu kuin pienet korjaset .Potruškan kera kahen istuuvvumma i ajamah !A još kuavumma , niin vain nakramma ilošta !"
Vielä ajattelin kuušešta .Myö , kaikki lapšet , oikein tykkyämmä i vuotamma Uutta Vuotta !Tiijämmä , jotta Pakkaisukko pakajau meijän liikuntakašvatukšen opaštajan iänellä , ka kuitenki ušomma , jotta hiän luatiu čuuton .
Tuntien jälkeh opaštaja šano :
– Jiäkyä , lapšet , kotvasekši kouluh , pitäy kuunnella , hyvinkö panija muistih šanat Uuvven Vuuvven pruasniekkua varoin .Vet Kuušen juhlah šuaten jäi vain netäli .
Pruasniekan ohjelma oli jo valmissettu ta kaikki roolit oli juattu .Lumineitosekši tulou tyttö , kumpani opaštuu 8.luokašša .Vanhemmat prihaset esiinnytäh hukan ta kontien rooliloissa , a yksi tyttöni tulou revokši .A vielä yksi tulou Šyöjättärekši .Pienemmät lapšet šuoriuvutah jäniksiksi .A monet tytöt pannah piällä valkiet mekot , tullah lumitähtisiksi ta ruvetah tanššimah .
Šyöjätär peittäy Lumineitosen , ei taho laškie häntä meijän pruasniekkah .Hukka häntä auttau .A viekaš repo , kontie , jänikset i kaikki toiset lapšet autetah Lumineitosella piäššä pois Šyöjättären vankilašta .Tämmösen spektaklin myö varuššamma opaštajien kera .A šiitä tulou Pakkaisukko ta rupieu jakamah lahjoja Lumineitosen kera !Mimmosenpa lahjan antannou miula ?
Ka i tuli päivä , konša liikuntakašvatukšen opaštaja vanhempien prihasien kera läksi meččäh kuušta tuomah traktorilla .Myö potruškojen kera jäimä vuottamah koulušša .Pihalla jo hämärty , kun kuuluštima : traktori ajau !
Kačahtima pihalla – kuuši oli korkie , okšat pörhisköt !Mänimä poikkoseh šinčin oven tuakši .Ovi avautu ta näyttäyty kuušen latva .Myö nojautuma šeinyä vaššen .Kuušen tuokšu täytti šinčin .Nytki vielä muissan , kuin kuušen okšat pisseltih käsie ta ihuo , konša šitä kannettih šivučči .
Kuuši ašetettih šuureh levieh šalih .Puu oli korkie – luah šuaten .Latvah pantih ruškie tähti .Kaikki muuttu ympäri !Kuušen kera kouluh tuli starina !
Toisen päivän huomenekšella rupesima riputtamah kuušen okših šomie kukkasie .Myö iče luatima girl’andoja , leikkasima valkiešta paperista lumitähtijä .Koristima šalin ta luokat .Oli vesselä !
A illalla oli Uuvven Vuuvven starina .Kuušen ympäri hypeltih Šyöjätär ta hukka , tahottih varaštua Lumineitosen .Vain heilä še ei onnistun ta hyvyš voitti !
Pakkaisukko toi täyven šäkillisen lahjua ta oman punukkaisen Lumineitosen kera anto niitä jokahisella lapšella .
Hyvyä Uutta Vuotta 1964!
Tverinkarjalašta kiänti Maikki Spitsina .
Kuuši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–