Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tatjana Berdaševa. Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 5
Tatjana Berdaševa
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 5
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
LEMPO , KIKIMORA TA
OMENIŠ
Zelenoborskissa eläjä Valentina Bogdanova on juuri šen pat’vaškan ta kyläläisen tietäjän Teppana-ukon punukka .Ukošta mie kirjutin iellisien numerojen kertomukšissa .Valentina Jegorovna on tovellini uarreh niillä , ket ečitäh tietoja vanhoista ajoista .Hiän muistau ta tietäy kaiken .Yli 85-vuotisella naisella on erinomani muisti .
Myö istuma Valentina Bogdanovan keittijöššä enemmän tuntie , kuni kyly oli lämpiemäššä .Kerkisimä keškuššella monista teemoista , toisien lisäkši pakasima ni erilaisista halteista – vetehisistä ta mečänisännöistä .
– Tietyšti , kyläššä paistih halteista , alko kertomuštah Valentina Jegorovna . – Eryähät ämmöt kirouvuttih , ka miun ämmö , kumpani kašvatti milma , konšana ei šanon kirošanoja . Hiän voi kuiteski šanuo : "Mäne vetehisen luo ", "Vetehini ottau šiut " tahi "Lempo ottau šiut ".Lempo on šama , kuin hiisi , kehno .Šiinä kaikki hänen kirošanat oltihki .
Vielä oli šemmoni kirošana : "omeniš ".Nyt šemmoista ei käytetä .Mitä še merkiččöy ?
– Mie jo myöhemmin šain tietyä , jotta Zelenoborskin šeuvulla oli vanha uškomuš . Meijän paikkoja ennein šanottih mečänisännän lopiksi , tiälä elettih saamelaiset ta karjalaiset .Venäläiset muututtih elämäh myöhemmin , kertou Valentina Bogdanova .
Oli uškomuš , jotta još naini šynnytti lapšen mečäššä , kalaššukšen tai heinätöijen aikana tai liäväššä , ta još hiän jätti lapšen šinne vaikkapa hetkekši ilman šilmälläpituo , niin mečänakka tahi kikimora šillä aikua šuatto tulla .Kikimora pani paikalla oman lapšen ta vei pois ihmisen lapšen .Niin ni šanottih , jotta omeniš on kikimoran lapši , še , kummaista vaihettih ihmislapšeh .
– Kikimoran lašta rikeneh käytettih kirošanoissa , kumpasie ihmiset käytettih riijan aikana tai još tahottih šanuo mitänih rumua toisen ihmisen ulkonävöštä : "Omeniš ottau šiut ", "Mäne oma omeniš-lapši löyvä ", "Kuin omeniš olet ". Še merkičči , jotta ihmini on ruma , paha , vihollini ta höperö .A mimmoni vielä lapši voipi šyntyö kikimorašta ?– täh ritoriseh kyšymykšeh Valentina Jegorovna lopetti kertomukšen .
Milma kiinnošti , mimmoselta kikimora näytti ihmisien uškomukšissa ?Miun pakinakaveri vaštasi :
– Erilaiselta šitä kuviteltih .Konša olima lapšina , nin kyšymyš kikimoran ulkonävöštä niise kiinnošti meitä .Kikimora kuviteltih mečänakakši , kumpasella oli pörrötukka .Kirošanoissa ihmiset muisseltih kikimorua
ta voitih šanuo , jotta joku näyttäy kikimoralta .
KYŠYÖ PROŠKEN’N’UA PYHÄLTÄ JÄRVELTÄ
– En muissa , kuin vanha mie olin , konša miut työnnettih kyšymäh prošken’n’ua pyhältä järveltä .Olen varma , jotta mie konšana en lähettäis omua punukkua järvellä .A šilloin miut lähetettih Pitkäjärvellä , muistelou Valentina Jegorovna .
Järvi oli oikein šuosittu paikka , šentäh kun ennein šen rantamailta varuššettih šyömistä karjalla : revittih lehtie , niitettih heinyä .Ta tietyšti uitih .
Šilloin Valentina Bogdanova oli pieni tyttö .Oli šota , nälkä , ta Zelenoborski oli še paikka , missä ei kašvan hyvin vil’l’ua .Meri , kumpani vois antua ruokua , jiäty talvekši .Vitamiinija ei ollun .Valentinan ta pos’olkan monien toisien lapšien kašvot oltih ruvešša .Tytön muamo šai felššeriltä erilaisie voiteita , ka ne ei autettu .Kašvot ei parennettu .
Kerran muamo lähetti Val’atyttäreh nuapurin luokše ta šano : "Mäne Anfisa-täjin luo , ta anna hänen opaštua šilma , mitä pitäy ruatua ."Tyttö kuuntelijaisešti läksi nuapurin luo .Hiän tiesi nuapurin hyvin ta ammuin , šekä nuapurinaisen tytär oli Val’an yštävä .
Anfisa-täti kyšy : "Olitko šie järvellä ?".Valentina vaštasi , jotta hiän oli järvellä toisien lapšien kera .Nuapuri kyšy : "Ettäkö työ käyttäytyn pahoin järvellä ?"
A mitein lapšet voijah käyttäytyö pahoin ?Moušot hyö meluttih veješšä ta ruiskutettih vettä toini toisen piällä .Hyö kašvettih meren rannalla , ta meren šuolani vesi on tihiempi mitä makie vesi , ta uinta šuolaveješšä on helpompua .Lapšet varattih uija lammen makiešša veješšä .Šen lisäkši lammen rannat ei oltu turvallisie , ne oltih mutasie .Šentäh , konša lapšet uitih järveššä , hyö yritettih piteliytyö veneheštä , mi oli rannašša .Hyö hypättih kuiteski veteh ta karjuttih ilosešti , vaikka oliki vähän kauhieta .
Nuapuri šano ankarašti : "Mäne järvellä ta kyšy prošken’n’ua ".
Tyttörukka ei ymmärtän , mistä hänen piti kyšyö prošken’n’ua , ka kuiteski mäni järvellä , kun ei uškaltan olla tottelomattomana .Paikka oli hänellä tuttu .Lapšet poimittih šielä maruja ta šientä .Valentina tuli paikalla – ruoho oli tallattu , veneh oli vähän upotettu , päiväni paisto taivahalla ta oli niin hil’l’aista .
Valentina pitälti istu ta kaččo järvie .A šiitä hiän rupesi kyšymäh prošken’n’ua järveltä .Hiän šano äijän erilaista .Kenkänä ei opaštan häntä kyšymäh prošken’n’ua järveltä .Hiän pitälti istu šielä , äijän pakasi ta šiitä mäni kotih .
– Mie luajin kaiken , ta moušot tuli aika , kun kašvot parennettih , miettiy Valentina Jegorovna .
– Muutoman päivän kuluttuo ruvet alettih irrota kašvoistani .
Tytön muamo heti huomasi , jotta tauti mänöy pois , ta tietyšti uško , jotta prošken’n’an kyšyntä autto .Iče Valentina Bogdanova ei kovuan ušo šiih .
– Ka pahempi täštä ei tullun , muhiu hiän .
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 5
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–