Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Raisa Remšujeva. Mitein rahvašta parennettih ennein vanhah? 2.
Raisa Remšujeva
Mitein rahvašta parennettih ennein vanhah? 2.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
TULENL’ENNIN
No
šiitä kun tuli ruohtumie , nin šanottih , jotta še on tulenl’ennin .Huulih hoš mih , kevyällä tulouhan niitä .Ennein šanottih , jotta kun piisilöissä piet tih tulta , piisin reunašša kun oltih ta šavij a kaivettih , nin šieltä tuli še tulenl’ennin .Šiihi piti kapussalla painella huulij a .Tahi niillä lämpimillä šavikappalehilla , mitä piisistä lohkiel’ou , ta panna jälelläh ne .
Liidallahan tuli huulih ta tänne väki loitoš šemmosie kipeitä pluattij a , niin kun šormenpiällä painettuja .Še Hentto-Muarie juohatti :
– Šavešta on tullun tällä tytöllä huulih .Tämä on tulenl’ennin .Kun on konša piisissä tuli , nin ota ta painele niitä šavilla ta hoš hiilillä jähtynehillä .Šiitä ne hiilet , millä painelet , pane jälelläh šamoih paikkoih , mistä otit .Ta šano jotta :
"Kun ollet muašta tullun , muavu šinne jälelläh .
Kun ollet šavešta tullun , nin mäne šinne jälelläh ."
Oli šiinä monta šanua , ka jo olen unohtan .Pekka-vainua oli äkäni niillä tietohuisilla , ei ois pitän mitänä .Tai šillä tytöllä on šuun ympäristä niissä kipeissä .Ta erähänä piänä töihi kun läksi , mie otan ta petkelen toista piätä lämmitän , šillä painelen , ta otan niitäi šavij a , šitä luven vielä šiinä piisin luona höpötän .Šanon vielä tytöllä , jotta elä virka mitänä , jotta mie šiula näitä konštuičin .
Tuattoh kun tuli , nin Liida šanou :
– Ka mammapa miula paineli .
No kun lämpimällä niitä paineli , nin še voi kuivata ta ne piäsi parenomah .
LAPŠI VIETIH KYLYH
Konša lapši vietih kylyh , jakšettih , kaššeltih ta kylvetettih vaššalla , ihan jo pieneštä šuaten .Šiitä luvettih :
"Kylyn löyly kylvettämäh , vaššan löyly vaivuttamah laštani ."
A kun valettih lapši , nin šanottih :
"Vesi alahakši , lapši ylähäkši , pyhä Pohročča piän piällä .Hospoti , plahoslovi laštani ."
Muate pannešša , kylyn jälkeh tai kaikičči , šanottih :
"Makua kun muatinčča , veny kun vesihako , makua kun muamoš makšan alla .Hospoti , plahoslovi laštani ."
Vielä luajittih rissinmerkki rinnan piällä , kiällä rissittih .
HIEROTTIH TA KUPATTIH ERI VAIVOIH
Ta hierojie oli .Šehän oli miun puapo oikein hyvä hieroja .Šitä käyteltih kyläššäki hieromašša .Hiero šei milma erähäčči , kun mitä liene vaččakipienä ollun , nin šitä ašetteli n’apua , jotta n’apa on liikkun , vain enhän mie muissa , kun pieni olin .No tiälä oli še Antin akka , tuola Sel’vanašša , šen šanottih niise hierovan .Muita hierojie mie en tietän .
Tollošša Šimon akka oli hyvä hieroja ta še vieläi kuppai .Ta šamoin Tollon Onton akka , še niise hiero tai kuppai .Muarie-navolla kun hampahie kivisti , nin kävi šinne Tolloh ihan Kivij ärveštä jaloin .Šimon akka kuppai , l’eukapielistä .Tai kävi šei muamakka-vainua šielä Šimon akan luona kuppauttamah .
Šarvilla kupattih .Še oli lehmän šarvi hyväkši vuoltu , niin jotta laita oli tašani , še pantih .A toisešta piäštä oli kahallah , nin šiitä imi , jotta še veri tuli .Lienöykö šiinä ollun ieššä vuatetta ?Niin kait še veti ilman mittäki .Min verta lienöy šieltä tullun šitä kupattavua .
Šanottih , jotta Marjuvuarašša , Marjuvuaran Hilipällä oli šuonirauta .Še ihan šuonešta veti vertä .Okahvie-täti oli käynyn Marjuvuarašša šillä Hilipällä šuonirauvalla kuppauttamah .Ihan šuonešta kait otettih , še šuonirauvalla kuppai .
RAŠVUA OTETTIH HIEROMISEKŠE
Lampahan šiämyšrašvua ta šij an šiämyšrašvua otettih hieromisekše .Kuumennettih ta šillä hierottih .Hierottih rintoja tai hierottih jalkapohjie .Tai mie olen niin ruatan , še on toppah oikein hyvä .Tai kontienrašvua šuahuššettih ennein , jotta še oli hyvä hieromiseh .Ta šitä ihan piti šuuhu ottua .
A kontienrašvua vielä piettih ni heposien pölätykšenä .Kun oli aitimukšet , nin šiitä pantih kontienrašvua ripakkoih ta šeipähih riputettih .Šitä heposet varattih , ei tultu aitoih .
KULKUTAUTIJA LIIKKU ÄIJÄ
Šilloin 1919 ta 1920 vuotena kun šuuri rupi kulki .Meiltäki yksi tyttö kuoli šiih šuureh rupeh .Puavila-poika , mi šotah mäni , oli šiinä ruvešša oikein pahana , jotta kaikki sruasti .Eikä šyönyn mitänä , kun aina vain oli iäneššä .En mie hiävini ollun , no šiinä kuušivuotini , ka muissan oikein hyvin .Šiitä ämmö-vainua šanou jotta :
– Nyt kun mie lähen jiäverkkoloilla käyn , kun šuanen hoš yhen šiij an , nin še pitäy tällä läsij ällä keittyä ta luatie murkina .Täštä ei muitein tule parenij ua .
Meilä jiäverkot oli järveššä .Naš ton kera še kävi verkkoloilla .Šiitä hiän läksi ta šai šiij anko , ušiemmanko liene šuanun , šiitä še keitettih .Kaikki talonväki rissittih šilmäh ta ruvettih šiitä stolašta ympäri .Šiitä še ämmö-vainua šano :
– Ospičča Ivanovna , tulehan nyt murkinalla .Nyt šiula on vereštä kalua pyyvvetty , ta šiula on murkina .
Šitä piti Ospičča Ivanovnakši veličaij a .Šillä keinoin šitä kostitettih ta še poika alko pareta .Tottaše šillä pareni , vain lienöykö niin parennun .
A šiitä kun missä talošša oltih ruvešša , nin toisista taloista käytih šinne kuččumah :
– Ospičča Ivanovna , tule meiläi !Elä miän taluo kierrä , tule meiläi .
Kučuttih šitä , jotta kun häntä jo kučuttih , nin šiitä pitäy helpommašti läsij ie .
Šiitä šen jälkeh keltatauti kulki , mie olin jo kouluhkäyjä .Lapšet läsittih .Ne kuin pitkih aikoih ei kouluhkana piäšty .Erähät oikein pahana oltih keltatauvissa , ihan vertä okšennettih tai šituttih .Kerran mie matkuan , täštä Ončin kautti kun oli Kyyröläh mänö .(A Ončin tytöt miun ikähiset melkein oltih , ta šilloin vielä oltih koissa , jälešti ne karkotettih , ennein tätä viimeistä šotua .) Še oli ollun Ončin Jouki hyvin pitälti šiinä keltatauvissa . Mie kun šiitä kyličči matkuan , nin ikkunašta kaččou ta šanou :
– Ka tule šie Santra , hoti tänne ikkunan luo pakajamah , kun en ni ketänä niä eikäi ketänä käy .
Mie mänin ikkunan alla , nin še šiitä šanou :
– Ka mie olen ollun niin kipie , niin kipie .Šiitä kun miula keitettih huttu , nin šiih huttuh piti kolmešta yhekšäštä talošta käyvä jau huo kyšymäh .
No 27 talošta .Eihän šiih pitän kun puolilusikkua tahi lusikka šuaha talošta .Šemmoni huttu piti keittyä šillä keltatautihisella .Tottaš šiitä pareni .
Mie en muissa , jotta oisin keltatautie läsin .Enkä mie läsin šitäi šuurta rupie .Meitä kun käytettih yhteh aikah pano-ruvilla .Pappi kävi panomašša šitä rupie , Aheissa .Še pano-rupi kun nousi , nin tottaš še voitti kuitenki , mihi lienöy šiärih nousi hyvin monieš niitä ihan šuurie rupij a .
Šiitä kun oli še tuhka-rupi , mie olin vielä melko pieni , a muissan oikein hyvin .Meilä kun ennein šavu kiukaissa tuli šuuhu päin , nin ainai mamma-vainua kylvetti šiinä hinkalon ieššä , konša kiukuašša juštih tuli palo .Šiihi vei lapšen ta käsipaikalla kylvetti .Liinakäsipaikka tottaš oli , šillä kylvetti , lieškan lämmintä .
Mitein rahvašta parennettih ennein vanhah? 2.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
"
–
"
"
"
–
–
–
–
–