Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L’ubov’ Kir’ušina. Mušta ta valkie. 2.
L’ubov’ Kir’ušina
Mušta ta valkie. 2.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Millä
vain konštilla akkaraiska yritti hätyyttyä helvetin poikovehen pois : löi vaššalla , pyyvvettyö niij en kuninkattaren vei šen šuolla – šiinä toivošša , jotta toisetki šen peräh kahatetah , äšen vilkoilla pisti – ei mikänä auttan .
Valkie ymmärti , jotta omin voimin ei pärjyä .Hiän kučču tyttären linnašta .A tytär jo pitälti meinasi vallan etuštajie kuččuo – hiän oli šataprosentisešti varma , jotta hänen muamoh piti pyhien joukkoh lukie , šentäh kun tämä autto rahvašta hyötyövuottamatta joka tauvissa ta hiäššä , onnakko iče eli niin pahaččaisešša mökissä , jotta kuvitellaki on huikie .Ka muamo äkkie rupei molien kyšymäh , jotta tyttäryt voimakkahien tietäjien puoleh kiäntyis .
Tytär šuoriutu ta läksi ihan muan rantah , pariskunnan – ukon ta akan – luokše , kut elettih Venäjän keškiošašša .Vaikka hyö elettih mečäššä , ka maineh heistä koko Venyähtä pitin helisi .Elettih varakkahammin meikäläisih pohjosih verraten : äšen oma kaivo pihašša oli kaivettu ...
Tai käršij ien laumat omine kuletušašteineh šen kaivon luo yötä päivyä kiirehettih , šeisottih polttajan päiväsen tai vihman alla .A šiitä pani jokahini oman aštien tammistolan piällä ta vuotti vaštahottohuonehen ovien takana puoli tuntie , kuni ukko puhu šiih veteh .
Ta jokahisella kuletušaštieh oli kiirehešti liimattu paperi , kumpaseh ihmisen läsintä oli kirjutettu .Ta še vesi autto jokahista , ken vain kiäntyis näijen viisahien ihmisien puoleh , šentäh kun ennein hyö ruattih liäkärilöinä , ka puattih sivilisatij ošta puhašta vettä kohti .
Tulijie otti vaštah šairahienhoitaja lumivalkie liäkärintakki piällä .Hiän šelitti mitein ta mitä ruatua .Tytär pani kakši pulluo : yhen muamosen kyšynnäštä , toisen – ičellä .(Läsintä hänellä oli šemmoni , mitätöin : verenpaino vähän hyppeli , vain tytär tahto tarkaštua , valehellahko rahvaš lukujen voimašta šanomattomašta ).
Niin hyö tultih kotih illalla , truiskutettih muamokullan kera vettä yheštä aštiešta , tai iče poikeš mäntih , vietettih yötä kylyššä .A huomenekšella …ei ni yhtä elukkua talošša enämpi ollun , vaikka ravot kaikki oli umpeh ripakoilla typitty , ovetki oli kiini pantu .Vot kuin autto še tavallini vesi .
Šeuruavana päivänä tytär läksi kaivon luokše , vaštautu Muššan kera ta omašta avomie lisyöštä otti vaštah kostinčan hänen käsistäh .Še oli pieni piirua kauppapakkaukšešša .Ta še piirua veny toisien šamannäkösien vašta oššettujen piiraij en kera , kumpasie Mušta oli viemäššä kotih .
"Eihän sussieta kerinnyn niitä noituo ", ajatteli neičyt . Hiän pani piiruan leipäkorih , a iče kaupunkih mäni , ei ottan matkah , eihän rikeneh kyläh ruokatavarua tuuvva .
A kohta hänellä ilmotettih , jotta muamo pahašti kipeyty .Tytär tuli liäkärin kera , a tämä nävön vuokši tablettija miäräsi , onnakko keittijöššä vain levitteli käsie : liijan myöhäistä ...ta kaikkieštah kuukauven anto .
Tytär rupesi omua armollista vanhempua tablettiloilla liäkiččömäh , a muamo vain šulau päivä päivältä .A kerran hiän tuaš kyšy tytärtä tietäjän ukon luokše käyvä .Tytär šuoriutu , ka šiinä päivänä autohökkeli ei tullun , a šeuruavua reissuo oli toista netälie vuotettava .Tytär juokšenteli henkäštynyönä yhen ta toisen nuapurin luokše , ka kellänä ei ollun kulkuneuvuo , vain traktoristi näytti hänellä pahanpäiväsekši rikotun auton .
Šilloin tytär piätti yöpyö potruškan luona , jotta hänen muamoh hoti toivon kera elis ...Kyšy sussietanaista kaččuo muamokultua ta kohta , muka jo myöštyön , tuou šitä vettä , kummaista omah käyttöh ukolta otti (vet še šäilytyšaštie šeiso vilušša paikašša koškomattomana ).
Muamokulta rupesi juomah vettä , vain heti ymmärti , jotta viekaštau tytär ta niin vihkai :
– Tuanoin sussietalta kyšyin , jotta ukon luokše kävis .Hiän rahuaki otti eikä ollun häntä moneh päiväh , onnakko toi miula vaššalla haisujua vettä .Višših tuhlai niätšen rahua tai otti kylyseštä vettä .Hokšai , jotta kotivettä – omua – kaivošta – tunnen ...
Tytär laški šilmät , ka ičellä šiämi katkieu .Istuutu muamon viereh , rupesi häntä kuuntelomah .Tai kerto muamo šiitä kirotušta piiruašta :
– Vain palasen katkasin , šano muamo ta huolella lisäsi : – A verenpainuohan mie en valita , juo iče , moušot parenou .
– Keššä , muamo , netälini , molien kyšy neičyt , – jalan meččie myöten mänen …
– Passipo šiula , armaš , myötätunnošta , vain et jo kerkie , tyttäreni , unen yöllä nävin .
…Kulu aikua tätä pitempi , šita lyhyömpi .Tytär myöšty kaupunkih .Mäni kirikköh papin luokše riähkien tunnuššukšeh .Ta virkko pappi šemmoset šanat :
– Mitein šie ajattelet , montako isäntyä pitäy olla yheššä korničašša ?
– Ainut .
– Šamalla tavoin Muallaki . A ken luottautuu vain iččieh , šen puolešta taivaš kiäntyy šelin ...Ušotko ?
– Rukoilen , vain en ušo Jumalah .
– Tämän asien voipi korjata ... Pie rinnašša ristie , šiitä tulou šiun šuojeluesineh .
Tytär mäni kiriköštä uloš .Epäily vieläki harmitti mieltä , onnakko henki šai helpotukšen .
"Še tarkottau , jotta on mualla pelaššuš , še tarkottau , jotta on šuojeluki ," ajattelli hiän toivošša .
…A mitä tapahtu Muššalla ?– Šanotah , jotta kipeyty vakavašti , ka ei miteinkänä šuanun kuolomua . Ahnehet hiirikoplat lakašša juokšenneltih kapšun kera .Pitälti muokkautu Mušta : latetta myöten vieretteliyty , n’auku kiššan tapah , kurisi kuin rupiskokuna , kuni ymmärtäjät ihmiset kiukuašša peltie ei avattu , muiten kunne henken olis lennettävä ...ei otettu häntä vaštah .
Kiänti Natalie Pellinen
Mušta ta valkie. 2.
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–