Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L’udmila Ivanova, Valentina MIRONOVA. Ristikanzu kohtan čomendau
L’udmila Ivanova, Valentina MIRONOVA
Ristikanzu kohtan čomendau
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Joga
vuottu rahvahanrunohuon tutkijat enne omua lomua kiirehtetäh kävvä ruadomatkah .Niken nygöi ei käske , se rodih vai hyvänny perindönny .
Myö iče ellendämmö , gu pidäy ehtie panna mustoh rahvahien paginoi , pajoloi da suarnoi , vie kerran kuunnella čomua karjalan kieldy .Toiči paginoin välis tulou vastah uuzi sana , kuduadu harvah ken linnas sanou , a myö , nuorembi sugupolvi , emmo ni tiij ä sidä .
Tänävuon heinykuun puolivälis suurel räkel šuorivuimmo ruadomatkah Anuksen piirin Alavozen kyläh .Pidäy mainita , gu pagizuttamah rahvastu Anuksen piirih rahvahanrunohuon tutkij at , kui nygöi , mugagi enne , käydih ylen harvah .Se rodih vikse sendäh , gu jogahine tutkii enimytten tahtoi paista oman roindučupun rahvahienke .Anukselazii folkloristoi Kielen , literatuuran da histourien instituutas ei olluh (libo net hätkiä ei ruattu ), toiči materjualua tuodih nämih kylih kävyjät kielentutkij at libo yliopiston opastujat .
Enne matkua otimmo yhtevytty paikallizien karjalazienke da kerras saimmo tieduo , kunne vois mennä da kenenke vois pasta .Kaikkiedah pagizutimmo kaksitostu hengie : kaheksa nastu da nelli miesty .Vahnembi informantu oli roinnuhes 1928 vuvvel , nuorembi – 1960.Kaikin ylen hyvin otettih meidy vastah .Enimytten tavan mugah pagizimmo karjalan kielel , ga täl kerdua kaksi hengie ihan allus rubei pagizemah ven’akse , ei ruohtittu paista omal kielel , gu harvah sidä käyttäy omas elaijas .Muut karjalazet ei huij ustuttu omua karjalua , paistih kui maltettih .Heis myö saimmo eriluadustu ainehistuo .Panimmo tallele läs kymmendy čuassuu paginua , rahvas mielihyväl saneltih omas ičes , omas perehes , omas elaij as .Musteltih voinua , omii roindukylii da sugulazii .Nerokkahat inehmizet ozutettih , midä maltetah käzil ruadua , miehetgi ei jiädy bokkah .
Ylen hyvin meidy otti vastah kotkatjärveläine Vera Mihailovna Larionova .Naine on roinnuhes vuvvennu 1956, nygöi eläy Alavozes .Häi tiedäy äij än da mielihyväl saneli meile miiffi ellizii kerdomuksii luonnon haldielois , pagizi tiedoiniekois da kui net enne piästettih rahvahii eri voimattomuksis .Nygöi inehmine on eläkkehel da joudaval aij al kirjuttau runoloi , pajoloi , častuškoi , kerdomuksii .Häi puaksuh varustau kyläpruazniekkoi da kirjuttau sih niškoi käzikirjutuksii .Lapsih näh häi keksi karjalan kielel viiziozahizen Pyöräkkösuarnan .Kai pajot , kerdomukset da suarnat on pandu omin käzin luajittuloih al’boumoih libo pienih kniigazih , sinnegi on pandu kuvat da omat piirustukset .Sen ližäkse inehmine vuozien aloh on kuvannuh erilazii fi l’moi , ezimerkikse , Jeroilan kyläs .Sih niškoi Vera Mihailovna kävyi joga taloih kylän kodiloi myö da pagizi rahvahienke .Nygöi fi l’mat ollah ruokos Anuksen kirjastos .
Jälgimäzenny piän tuttavuimmo kolmen naizenke .Valentina Rozentals , Valentina Mullij eva da Jevgenij a Digujeva nygöi eletäh Jeroilas , ga puaksuh kävväh Alavozeh teatrujoukon harjaituksih .Heis puutui kuulta , kui enne piettih svuad’boi , kui lastu suadih , kui lembie nostettih , kui mužikkoi "pinoh pandih ", kui pienii lapsii piästettih yönitkettäjäs dai äij äs muus .Hyö maltettihgi sanelta , kui avvutettih ruavahii .Konzu selgiä kivistäy libo konzu vies mitahto paha tartuu .Hyö ozutettih omua pajoneruo , pajatettih kui ven’an , mugagi karjalan kielel .
Myö olemmo hyväs mieles , gu rahvahanperindö da oma kieli vie eletäh meij än keskes , kaččomattah sih , ku myö ainos kačommo televiizorua da luvemmo kniigoi .
Tahtozimmo kiittiä kaikkii , ken löydi aigua paista meij änke .Erikseh kiitämmö Valentina Vasiljevna Libertsovua , gu nevvoi meile paginkanzoi da syötti magiel murginal da Vera Mihailovna Larionovua , gu ei žiälöinnyh aigua tarattua meij änke da vie kučui bes’odah omii hyvii ystävii .
Ristikanzu kohtan čomendau
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский