Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nikolai Karpin. Kymmenen miehen eräs konsertupäivy
Nikolai Karpin
Kymmenen miehen eräs konsertupäivy
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Myö
, Onežskii meridian-vokualujoukon pajattajat ajammo omil mašinoil ezittymäh Martsial’noit viet -parandolah .Meidy sie vie ei tundieta , ga vuotetahgo ?En tiij ä, ga konsertah nähte oli sovittu .Meij än mašinan šouferinnu on bariton Jevgenii – Oniegan traktorzavodan veteruanu .Hänenke rinnal istuu vie eräs traktorzavodan veteruanu tenoru Miša .Häi pohodiu Lučano Pavarottih – levei rindu da lyhyt kaglu .Olis vie iäni kui Lučanol , ga …Sit myö emmo tiij ustannus tädä histouriedu .
– Meile Zarečnoil kalmužimal oli moine sluučai , zavodi häi sanella vienol särizij äl iänel vönyttäjen joga sanua . – Pandih muah nuordu brihua . Pandih ruuheh , katettih da viettih muah panemah .Keskimatkal ruuhi avavuu , siepäi nouzou kuolluh briha …
Myö händy emmo usko , muheloitammo , olemmo vaikkani .
– Tämä starin ei ole keksitty , uskoittau meidy Miša . – Sen saneli minun oma t’outa .
Ongo se Mišan t’outa !Hänes myö jo äij än kuulimmo .Hyvä , ku Miša ei näe meijän muhahtuksii .Häi lujah uskou omua t’outua .Miša suvaiččou sanelta toizisgi omahizis .Häi nygöi keriäy tiedoloi omis sugujuuris .
Se nuori briha , kudai nouzi ruuhespäi , oli mieldynyh hänen t’outah da kai kozičči händy .Kai kuolluzien muailmaspäi kiännyttyygi häi jatkoi savaij a t’outua .Ga t’outa ei lähtenyh hänele miehele , sanoi : "Kuibohäi voibi mennä mie hele kuolluole ?"
– Myöhembi tämä briha nai toizes neidizes , heile rodivui lapsi . Ga terväh hyö kaikin kuoltih čahotkah , loppi oman kerdomuksen Miša .
– Kuibo sit händy elävänny ruuheh pandih ? kyzyimmö .
– Ga kuibo , vastai Miša . – Militsiimiehet löyttih hänen pihal talvel , kuunneltih – ei hengitä . Kučuttih kiirehellizen avun .Liä käri tovendi , ku briha on kuolluh da briha viettih morgah .A briha , kui myöhembi selli tettih , painui litargizeh uneh .
– Toinah häi oli humalas ku pänti , huavai tagan istui tenoru V’ačeslav .
Hänen iänes kuului irvis tändy .Olis huigei hänel muga sanuo , ga häi on kolmanden rangan kapituanu .Häi oli harjavunnuh bauhujah mereh , tundi omien jalloin ual okeanan syvyön .Hänel se voibi prostie .
– Toinah oligi humalas . Minun t’outa nimidä ei sanelluh sih nähte , meni myödäh Miša .
Miša suvaičči vaiku tarkoi tiedoloi , sendäh vaikastui : ei tahtonuh paista tyhjiä .Ga tämä starin kuolielois nossuoh sulhazeh nähte ei andanuh rauhua vahnal merimiehel , dai matkas yksikai pidäy midätahto paista .
V’ačeslav niyhty ei pohodi vagavah Mišah , häi suvaiččou omas ičes midätahto ližätä , šuuttie dovarišan piäl .Sih häi harjavui kuuloin aloh olles merien keskes .Häi ei voi olla vaikkani da jatkau Mišan starinua :
– Humalahine briha , sinun t’ou tan sulhaine , V’ačeslav kos kih Mišan olgupiädy taguapäi , – tuodih morgah .Sežo duumaittih , ku häi on kuolluh .Morgas on vilu .Yöl briha piäzi hajuh vilus da rubei lekahtamahes lattiel .Vardoiččii kuuli , ku kenlienne lekkuu pertis , pöllästyi .Toinah vargahat , ga midäbo täs ottua …Muushäi smiettie varaittaugi .Häi soittau bol’niččah , sanou , la kentahto sie elavuu .Bol’ničaspäi työttih neidineinternu .Vardoiččii ei lähtenyh neidizenke pertih , kielasti , ku kengy hieraitti jallan , iče muite varai lähtie .Neidine lähti yksinäh .Häi pani tulen , rubei kaččelemah kuolluzien rožii .Kuolluot oldih lattiel .Häi azetui sen brihan luokse da mindälienne kumardui .Miksebo kumardui ?kyzyi da hetkekse vaikastui V’ačeslav .
Minä bokaspäi näin , kui häi muhahtelles keksiy , midä rodieu ielleh .
– Ga vot ! Hänel tukis pakui špil’ku !jatkau häi .– Eččiy häi omua špil’kua . Morgas on vilu , a neidizes rouno hiilavu ualdo on lähtenyh .Briha avaigi silmät .Pertis on valgei , a hänen ies on moine čoma naizen tagapuoli .Brihahäi viruu alastoi .Händy jaksatettih sanituarat .Näpisti briha neidizen pehmies kohtas , neidine tainehtuigi .Näet , Miška , sinun starin tovel oli mutkakkahembi .
Muga paistes tulimmogi sanatourieh .Läs kahtu čuassuu meni matkas pimiel talven aijal .Kačcojat ezmäi tarkah kačeltih meidy , elänyzii artistoi .Maksetahgo la lippulois annettuloi den’goi ?A sit ei tahtottu piästiä lavalpäi .Toizinhäi ei voinnuh olla .Heile pajatti kymmene miesty .Niilöis nelli ollah pitkän matkan kapituanat , yksi niilöis puolisti meij än muadu Suures Ižänmuallizes voinas da hänen sugunimi on Lenin .Vie eräs pajattai on Viktor Medvedev , 79 vuvven ij äs häi yhtyi juoksukilbah Fransies La-Rošel’-linnas , kus juoksi yhteh palah 42 kilometrii .Hänel jo ammui on enämbi 80 vuottu igiä , ga häi on kirmei , pajattau solistannu ansamblis da endizelleh juoksendelou .On ansamblis oma Gagaringi , vaiku Viktor .Häi on sežo mieldykiinittäi ristikanzu .I kai pajattajat ollah moizet .Kymmene tovellisty miesty , kudamien yhtehine igä on piäl 770 vuottu , čuasun aigah istavumattah da nouttih kaččomattah saldatat rouno pajatettih oman nuorusaij an pajoloi .Kuibo olla kämmenii pläkyttämättäh ?!
Kymmenen miehen eräs konsertupäivy
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–