Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Šiimekšen Pekka . Meččo kiimiy šelkosešša
Šiimekšen Pekka
Meččo kiimiy šelkosešša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Nytki vielä
muistuu erähie kohtie elämäštä monen vuosikymmenen takuata , niin kuin vašta ois ollun .
Muistuu enšimmäiset mečäššyšreissut .Matkuat kiimoista päivän noušun aikah keväthuomenešša .Kun lienöy hyvin pološšin , niin ei še jykiekänä meččotakka painan olkapäitä .Kankahat ta šuvirintiet on šulat , lumi lähten , a pohjoisrinteillä hanki keštäy kävellä huomeneškylmäsellä .Šiä kaunis .
Šanotah , jotta puhaš ilma on väritöin , vain kun kirkkahana huomenekšena tulet rantah , niin ihan näkyy , kun järvellä hanken pintua ilmavirta matkuau vaštarantua kohti , hil’l’akkaiseh värvättäy tyyneššä .Järven takana vuarat šinertäy kymmenien virštojen piäššä , a kotikyläššä talot niin kuin ois ilmah vähäsen nouštu – kupletah !Talotki niin kuin ois kevetty raittihešša kevätilmašša .A kun rantakoivut väkövällä tuokšuu !
Šattuu šielä kiimareissulla konša mitäi .Erähičči läksimä šelkoiskiimah .Toistakymmentä virštua šinne tulou matkua .Joškuš himottau piäššä loitommakši , missä et niä mitänä kun mečän elävie .
En ollun kahteh vuoteh täššä kiimašša käynyn .Mitähän tuošša on tänä kevyänä ?Kahen olemma kaverin kera .Myöhäh illalla hämärissä piäsimä kotašijalla .Kumma kun emmä hiätän yhtänä meččuo , ta johan niijen pitäis kiimie .Ei ni jälkie nävy .Šakiešša näreiköššä on tulišija .Purošta vettä ta čäijy tulella .
Šiinä čäijyö juuvvešša muistelemma niitä entisie kiimareissuja , kun opaššin tätä mečolla hyppyämäh .Juohatin , jotta hypätä pitäy vašta , kun meččo hičuttua alkau , viimesen väršyn aikana .
– Kaikki pitäy ruatua juštih niin kuin mie ruan . Mie ieššä hyppyän , šie jäleššä .Kun on enšimmäini šäkie , niin šanotah , jotta leukua lyöy .Toini šäkie , šanotah rinta vieröy .Lähellä kun olet , niin še tulou jyriemmäšti , a loittuota hyvällä šiällä kuuluu niin kuin kulkusissa ajettais Köynähän korvua .No niin viimeni šäkie , še on hičutuš .Še tulou heti šen jälkeh , kun rinta vieröy .Hičutukšen aikana meččo ei kuule , še näköy vain .No puijen šuojašša pitäy hypätä , jotta ei niä .
Läksimä .Mie havošta piäličči rupesin hyppyämäh .Toini jalka tarttu hakoh ta mie kanervikkoh päin .Kiännän šamašša piätäni , kačon , ka še opaššettava on niise rähmälläh .Nakrau puaru :
– Ka kun käsit männä juštih kuin iče mänet , niin mieki lankesin .
Erähičči tulemma kiimoista rospuutašša .Joki on šula , no yheššä kohti on niin kuin šilta talvitien pohjajiätä .No tuošta še pitäy poikki männä .Mie iellä mänin , piäsin .Äleyty takana .Kačon , ka jiäšilta on katennun ta mieš jovešša .Mie tulen riuvun kera hätih .Karjun :
– Jalathan šiinä pohjah täyttäy !
– Täyttäy , täyttäy ne jalat pohjah , vain šilloin piä ei täytä vejen piällä , kaveri karjuu vaštah .
Autan hänet rantah .Šiinä šattu oikein hyvä tervašjuurikka .Šamašša roihusi tulet , mieš šai kuivattua kamppieh .
…Čäijyn juotuo piti lähtie kuuntelomah .Jo alkau päivännoušu vähäni vohoštua .Kuuntelemma , kävelemmä ristih rastih koko šeutuvehen .Ei kulahušta , ei kalahušta , ei šielä šyntynyttä .Ei meččuo , ei koppalua .
Jo on melko valkie .Kaveri missä šuahen kävellä huštanou .Kuulen – ka kiimiy .Mie hyppyämäh .Ei kuulu muuta kun yhen mečon kiimintä .Höristelen korvie eikö hoti hiän šielä hyppyä .Šattuu toisinah niinki .Ei kuulu kaverie .
A pahoin kiimiy .Lopettau ta tuaš lähtöy kiimimäh .Hyppyän läššä .Jo šen pitäis olla , no en niä meččuo .Yhtäkkie kaveri röheytyy nakramah näreiköštä .Mie vaštuan , jotta nyt šuat haulie takamukšihis .
A hiän koiranleuka milma kiušuamah : veičellä kun pyššyh kaluuttau , niin še matkiu juštih mečon kiimua .Ta šehän še kišmitti , kun mie pijin iččieni parahašta piäštä meččämiehenä ta nyt tuolla tavoin höpläštä vejettih kun pojan nulikkua .Hyppäsin valehmečolla .
No mänemmä tulišijalla mieli matalana .Ka mipä šiinä kun tyhjän olkapiän kera kotih .Aštuo jompotamma jälekkäh .Miula rupesi kipietä jalkua hiertämäh .Pitäy istuo havolla ta kiärie hattara paremmašti .Kaveri rupesi kujeillen koppalana vokottamah , šen hiän šuatto : yhen šieramen typpöy ta alkau :
– Uot , uot , uot .
Ka elä i huoli , mi šielä ryšähti .Nyt vašta rupiemma kuuntelomah .Ka ieššäpäin meččo kiimiy ta ušiempiki .
Šen mie tiesin , jotta meččo muuttau kiimapaikkua .Vain jotta näin loitoš ois muuttan , šitä en ois hokšannun .
Još löyvät mečot illašta tai pimien hämäräššä , aikaseh huomenekšella olet rauhallisempi (vaikka täššä hommašša olet aina jännittynyt ).No ajattelet , jotta još tämä meččo hiätynöyki , niin yö on pitkä , on aikua šuaha .Vain kun kuulet vašta myöhäh huomenekšella , niin pitäy šiinä yrittyä vaikka millä konštilla .Tiijäthän , jotta tätä kun et šuane , niin šiitä on myöhäistä .Meččo lopettau kiiminnän , ta šie tyhjin kotih tämmösen taipalen käytyö .
Toiset vielä irvottau :
– Šiinä šiula šelkoiskiima .Myö aitaperiltä meččuo kannamma .
Niin myö Mikon kera päivänpaisson aikana kahet mečot mieheh šaima .
Šilloin oli vaikiet šovanjälkiset vuuvvet .Še kiimoissa käynti oli niinki mielehistä hommua , a kun šait šärpimen apuo kattilah ta vieläi erähinä vuosina lihaveron mečoilla makšoma , niin ei šitä kevyäsin pitkie unija muattu .
Ei šilloin šelkoiskylissä ollun valtaelimien mečäššyššiäntöjä , iče ne tiesimä .Enimmäkšeh joka miehellä oli niin kuin omat kiimat .Še oli kuin omašta liäväštä oisima otukšie ottan .Kyllä šiivon peräh malttoma mečäštyä .
Meččo kiimiy šelkosešša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–