Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. Riihi raudaine palau, kägöi piäl kiändelehes
Ol’ga Ogneva
Riihi raudaine palau, kägöi piäl kiändelehes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Löydynöygo kus
mostu rahvastu , ken ei suvainne čupukkua , kyrziä libo val’l’oidu ?Minun omien da tuttavien keskes mostu ei ole .Vedeh , maidoh libo hapainmaidoh nižuzes (puaksumbah ) libo mistahto muus (harvembah ) jauhos sevoitettu da riehtiläl pastettu syömine on mieleh onnuako kaikil .Opimmo juohatella , midä eruo on kyrzän , val’l’oin da hapoin välil .Karjalan Kielen Koin yhtistyksen paginanvedäi L’uba Popova da hänen muatušku Jelizaveta F’odorovna kučuttih meidy hapoile Vieljärveh , hos L’uba prähkähtelihgi , ku tozi hapoidu hyö täl kerdua pastua ei voija , ku pertis ei ole päččii , vai elektroplita :
– Ei ole päččii , hapoi enne pastettih päčis , hiililöil , suurel riehtiläl , pitky šiižmu pidi olla .
Happoih ei pie ylen äijiä eluo .Tahtas sevoitetah hapainmaidoh , sih ližätäh vähäine suolua da hyvin pieksetäh , ku suolat sulettas .Sit hapainmaidoloih sieglotah nižujauhuo da hätken pieksetäh härkimel , ku ei olis kurkoidu .Tahtas pidäy olla ylen notkei .L’uba ainos sevoittau ennevahnallizeh mamas jiännyöh suureh savipadah nenäzenke .
– Enne täs puas vie minun buabo , mama , sitgi minä , konzu minul oli lehmy , nygöi ei ole , pieksin voidu , sanou L’uba .
Pada on ihan gu muzeis otettu , ei jogatoizel ole mostu kois .
Enne hapoidu pastettih ylen puaksuh , kaikilhäi oldih päčit .Riehtil hyvin hiilutetah da voijetah razval libo siemenvoil , sit valetah tahtastu .Happoloi pastetah yhtes puoles , sendäh gu tahtas on ylen notkei , kiändiä ei sua .Ei pie varata , gu hapoi ei pastu .Räkkie päčis tulou kylläl alahan da ylähänpäi .Vaiku yksi puoli jiäy valgiekse .L’ubal täl kerdua pidi pastua mollembas , ku ei ole päččii da hiilii .Ennevahnas karjalazet puaksumbah pastettih ozru - libo kagrujauhos .Sih näh arbaitusgi on : raudaine lat’e – kagraine kate .Da vie : kodi raudaine , katos kagraine .
– Enne ylen äijäl suvaičimmo , enne školah lähtendiä , huondeksel nouzet , mamal hapoit jo pastettu . Hapoidu ei pandu torielkal , a lykättih stolan reunal , štobi se nenga rippus .Sit nouzet – hänel on jo nenga reunu stolal pandu hapoidu , mustelou L’uba .
Pertii myö leviey hapoin duuhu , suu on täyzi n’olgie .
Stolal hapoit teriämbä vilustuttih .Minun died’oi , konzu pastoi hapoidu , lad’d’ai net laudazel .Pastahuu hapoit pidäy hyvin voidua sulatetul argivoil .Midä enämbi voidu – sidä magiembi roih syvves .Hapoi ei ole magei , sil on riesku da muigiettavu magu .Jelizaveta F’odorovna Popova ozuttau , kui syvväh hapoidu :
– Se kiäritäh torvelleh , painetah kannatekseh da pannah suuh !
SYÖ , MOKKI , SUL’ČINUA , MIE SYÖN ČUPUKKUA
Toine ylen hyvä da magužu syömine on čupukku , libo čupoi .Čupukku on pyöryžy , riehtilän suurus , rieskah maidoh sevoitettu hoikku val’l’oi .Mugai sanotah : kel ukko , sil uhmu , kel lehmy – sil čupukku .Enne čupukkua sežo pastettih kagrazes libo ozrazes jauhos , nygöi puaksumbi kaikkie nižuzes .Se pastetah mollembas puoles riehtiläl .Pastetut čupukat sežo hyvin voitah voil , sit täytetäh pudrol .Keitetäh libo havvotah päčis kuaššu maijos da suurimas , ken mih on rakas – brossu -, mannoidu libo ozransuurimas , havvottuu pudruo pannah čupukale da kiännetäh kolmečuppuzekse .Voit syvvä .Čupukkua syvväh marjupainimenke , kannateksenke , voibi ottua varen’n’uagi .
Ennevahnas lehmän kannandan jälles uvves maijos luajittu enzimäine čupukku annettih lehmäle malitunke .Rastavannu tytöt lykättih čupoi levole da vie pandih rožile da käydih ikkunoin uale kuundelemah , tiijustamah tuliedu ozua .
Pastettu čupukku ylen kebjieh lähtöy riehtilälpäi .Sih niškoi on karjalaine sananpolvigi : herrannu terväh pakut , kui čupukku riehtiläl .On muudugi sananpolvie : čomal rožal čupukkua ei pasteta .Ei pie prähkiä , ku et olle liijakse kaunis , ei se ole piälimäine dielo .Vie on moine sanondu : čupukku suol , sul’čin mäil .Toinah kentahto lugijois vahnembua polvie tiedäy , mih se menöy ?Endizih aigoih vihjuau tämä sananpolvi : kel ukko , sil i kulakku , kel on akku – silgi čupukku .Toivommo , ku ukokas akku ei näi kulakkua , akakas ukko syöy čupukkua dai ičegi maltau pastua .Vie čupoikse sanotah pitkin vien pindua lykättyy laččuu kivie libo lastuu .Čupukkua pastau – se kivytty vien pindua myö lykkiäy .
VAL’L’OIVAČČU VALEH , HUTTUVAČČU HUDRU , KYRZYVAČČU KYLLÄINE
Val’l’oi on kagru - libo ozrujauhos luajittu , razval voitul riehtiläl pastettu blina .Val’l’oi on riehtilän suurutteh , sidä ei täytetä pudrol , muite kiätäh kolmekolkazekse .Val’l’oirozmoi (taigin ) sevoitetah sagiekse , sit pannah enämbi vetty piäle , sit šelahutetah pavaričal .Sit kohvu roih , sidä kohvua pannah riehtiläle da päččih .Val’l’oi pastuu päčis riehtiläl kegälehien piäl .Nygöi , tiettäväine , voibi pastua plital .Ennevahnas val’l’oidu pastettih synnynpiän Rastavua vaste , niidy sanottih synnynhattaroikse .Pastetut val’l’oit voitah voil da vie ližäkse syvväh mintahto painimenke .
Ga val’l’oivačču on valeh , huttuvačču hudru , kyrzyvačču kylläine , sanottih ennevahnas karjalazet .
Kyrzy sevoitetah ozrazes , kagrazes libo rugehizes jauhos hapain-libo rieskah maidoh , pastetah riehtiläl mollembas puoles da voitah voil .Sit kiätäh kolmekolkazekse .Enne kyrziä pastettih Äijänpäivän yöl libo huondeksel joga talois , nygöi pastetah argipäivin , da nižuzes jauhos .Kyrzäkse sanotah järiedy , kyllästy ristikanzua : aiga kyrzy olet !On tämä sana puuttunuh sananpolviloihgi : kyläs ku syöt kyrzän , kois korzu varusta .Tiedänöygo ken , mih tämä mennöy ?
Midä pastua : čupoidu , val’l’oidu , kyrziä vai hapoidu jogahine vallikkah iče , toinah lähipyhänpiän teijän keitändypertis riihi raudaine palau , kägöi piäl kiändelehes .
Riihi raudaine palau, kägöi piäl kiändelehes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–