Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Minun perehen kattil kiehuu
Valentina Libertsova
Minun perehen kattil kiehuu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
LUMITALVEN HÄLYT
Ammui ei olluh mostu talvie , kui mulloi , jo emmo ni smiettinyh , ku moine tulou : pakkaine ‒ ga ei vilu , lämmin – ga ei suluandassah .Lundu pani kylläl , ga ei liij akse – mi vai pidi muale , kazvoksile , žiivatoile , hiihtäjile , lumipihoin kabrastajile .Roinnougo vie konzutahto moine ?
Tänävuon lundu pani liijakse , vikse luonnol rodih mieldy myö mennyt talvi da kaiken kezän se varustui ‒ suitti lumivarua uvvekse .Meidy , vahnembua polvie , se ei ylen äijäl varaita , myö mustammo ikkunoissah kivoksii vuottu 30 tagaperin , a lapsessu astuimmo hangie myö , gu lattiel , da sumbien kivoksien sydämeh azuimmo kodazet , elostimmo niilöis tyttilöinke , konzu väzyimmö mäis čuruandua da hiihtändiä .
Kävyin vunukkoi čuraittamah – ylen hyvin matkatah regyöt sumbua libiedy mägyččästy myö , loitos nagronke lennetäh lapset .Sanelin heile omii mennyzii iloloi da kižoi , sit vunukku kaivoi kivokseh ičele "norazen ".A minun mielet kiännyttih toizeh puoleh – vahnembien jygieh elaigah .Tänävuon meijän pihua yhtelläh suomitah nuoret rinnal eläjät miehet da naizetgi nygyaigazil kebjielöil , levielöil , ylen pättävil labjoil .Eihäi moizii enne olluh , vai jygiet raudulabjat !A troppazet pidi azuo saruassah , kylyssäh , lähtielöih , kudamis otettih vetty žiivatoile , ičele syömizih , kylyh , huuhtottih sobii – buabal net kai oldih eriže da merkityt pitkil vičoil ‒ tiähtil , gu ei kavottas lumeh .Buabo gu kodiruadolois kiini oli , tiettäväine , päivän aloh niidy ruokki , pidi kunnos .A kui lienne tuatto da toizet hierulazet puututtu ruadoh pimies ?
TALVEN RUADOMATKAT
Tuattua kaheksale čuasule huondestu jo viettih del’ankale meččiä kuadamah Ylä-Anuksen meččylaitoksen kantoran krinčoispäi , vie hänel sie pidi midägi lippuloinke hälistä , gu oli brigadierannu .Sit Mačarvespäi ruadajii otettih avtoubusal jo puoliseiččie huondestu .Matku ei olluh pitky – vai kuuzi kilometrii , ga ajua oli paha .Tiettäväine , sidä dorogua alalleh kabrastettih traktoral , toiči ihan avtoubusan iel .
Ga tuatal da toizil ruadajil vie pidi vuotandusijah (sidä sanottih Niemekse da ehätändykohtakse ) puuttuo Lökinselläspäi hierus da järves poikki enämbi kahtu kilometrii , kus valmehekse niken ei suominuh astundukohtii .Yksisama , mustan , kivoksien keskes syvät tropat oldih uroloi da jiädy myöte , tiähtivičat kaikkiel kokotettih , ozutettih kunne polgie , gu ei upota .Ga talvil jälles tuhuloi da tuhuloin aigah onnuako pidi lujah kualua syväs lumes pimiel huondeksel , hiestyö lämmis sovis enne ruaduo .Mečäs sežo pidi kualella umbilumes .Avvutettih vikse suuret kuatančat , gu sukset , da se dorogan pohju , kudai pyzyi kaikkien kävelijöin vuoh .Selläs miehil dai naizil oldih moizet eriluaduzet dermatinsumkazet , gu vojennoit , evähienke , käzis piettih enne karasinfonarii , a sit sai ostua meččylaitoksen laukois batareifonarizet , niilöi sanottih lampočkakse .
Podsobnois ruaduo allattih sežo kaheksan aigua , ga se oli hierus , enimytteh naizet talven aloh vedeltih heboloil heiniä , halguo da konzu midägi .Sit riet levendettih da summendettih meijän talvitiet .Konzu myö livuimmo školah järves poikki , astuo jo oli äijiä hoivembi .Mama ruadoi Mačarven alguškolas opastajannu , kazvattajannu dai johtajannu .Astui yhtes Lökinsellän opastujienke poikki järves , avvutti pikkarazile kandua portfeliloi , toiči , konzu oli ylen paha sij a , pokoroičči brigadierua andua hebo rienke vediä enzikluassoin lapsii školah , kovil pakkazil käski olla kois .Suurembii potakoičči mennä suksil .
Uvvet pillat zavodittihes keviäl , konzu sangien jiän piäl ihan meij än matkuandukohtil sulettih lumet da valuttih leviet luhtat .Niken ei voinnuh toven sanuo , kui syvät net ollah da eigo jo jiägi ole sulanuh da voibi sen loukon kauti upota järveh .Pidi olla ylen tarkannu , astuo kovembii reunoi myö da vie avvuttua astuo nuorembile .Moizel varattaval aijal rodih priiččua Zoja-sizären roindupiän .
KEZOINKYLVENDY SULAKUUN VIES
Silloi ei äijäl pietty roindupäivii , eigo lapsijoukkuo da omahizii kučuttu , eigo školah lapsile jagua magiedu annettu , eigo suurii lahjoi varustettu – net kai jo tuldih jälles , meijän lapsien kazvatandan aigah .A sit sellitettih mittuzihgi uuzih sobih dai se piettih lahjannu .
Sil päiväl Zoja täytti yheksä vuottu .Händy šuoritettih uudeh valpahanvihandah pluat’t’azeh matroskoin mugah ommeltun kagluksenke , kuduan agjois oldih višivoittu pikkarazet keldazet juakkorizet , a reunan myödäh oli kaksi kaidastu valgiedu kajomkua aldozil .Moizet kajomkat oldih hiemuansuuloisgi .Meijän tuatto armies sluuži meren lendovoimis , suvaičči merimiehen ruuttii .Sit mama osti sen pluat’an Anukses olles , da vie harmuat retuuzazet da valgiet hoikat noskat .
A villazet sukkazet da koftazen niegloi Pan’a-buabo omas villas .Mugai piädykauti keričči kezäl mennyt sulakuul rodivunnuot valgiet vuonazet , kuni niilöin villu oli pehmei da hoikkaine .Sukkazis oldih vihandat da sinizet junozet , a koftazes läpettäjat valpahansinizet nybläzet .
Jalgoih annettih uvvet lyhyöt nahkukengäzet , niidy vaste zavodittih ozuttua laukois , suaha oli paha , ga kui lienne kevätkuun valličendupäiväl tuodih kluubah ei vai yhty syömisty , ga vie moizii uvvenaigazii jallaččiloigi .Niilöi ostettih enimytteh lapsile – oldih kallehettavat da ei suannuh uskuo , kestetähgo hierun savidorogois .
Piälyssovat Zojal uskaldettih muuttua oraskuul , nygöi oli vie vilu , pidi panna sangei da jygei vuattupal’to da villas nieglottu šuapku .Kasat sivottih uuzil jo kapronlentočkoil .Buabo pripivöičči , gu roindupäivyniekku tarkastas da ei revustas enzi kerras uuzii sobii .
Sit muga livuimmo školah .Vai ehtiimmö lähtie rannas astumah järvie myö , lapsien joukko tavattih podsobnoin naizet mindäh lienne tyhjien regilöinke .Kirrattih :
"Aleksandra Vlasovna , anna lapset istavutah regih , jo parembi roih luhtis läbi mennä !"
Kahteh regeh syndys kai seiččie lastu , ga myö Gen’anke , nelländen jälgikluasan opastujat jäimmö astumah opastajanke reunua myö .Kodvan hyvingi menimmö , luhtat vie oldih vähäzel jiädynyöt jälles yödy , kovattavat , matkaimmo kirkieh .Lapsil oli hyvä mieli ajua rigilöis .Zojua , gu tiijustettih on roindupäivy , istutettih kaikis pehmiembäle keskikohtale .
Ga jo konzu toizeh randassah jäi metrii kaksisadua , enzimäine hebo da regi upottih luhtuvedeh .Naizet da reunoil istujat lapset kirkieh hypättih iäres , a keskel istunuh Zojoi siltiedy čukeldih viluh vedeh .
Sit školas kai uvvet sovat pidi heittiä da panna kuivamah .Kabrastai Anna Pavlovna toi koispäi omien lapsien pättäviä kuivua da lämmiä sobua .Mama ylen äijäl varai , gu ei tartus kevätrygimine , kudai , kui sanotah , jatkuu , kuni ei lähte lumi .Ga yhtelläh , kai loppih hyvin .A tämä tapahtumu jäi mustokse perehen starinannu .Mugai sanommo : roindupäivy , konzu Zoja kylbi kezoidu sulakuun vies , jiän piäl .
Minun perehen kattil kiehuu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
"