ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Peša Ruočin paginoi. Sonniyhtistyksen perustamiskogous

Peša Ruočin paginoi. Sonniyhtistyksen perustamiskogous

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Salmin muatalousneuvvoi Kirvesniemi, kudamua rahvas leikilläh sanoi "Kirvesvarrekse", pidi puhien, kui välttämöi olis sonniyhtistys Man’šilan kyläs.
Kun kylään hankittaisiin rotusonni, saataisiin toisen verran maitoa, kuin mitä nykyään saadaan, häi sanoi.
Ignoin Irin’n’u, kudai oli yöksynnyh kogoukseh, kyzyi plokahutti:
A, sano sinä, hyvä herru, mi neče sonni oigiestah on?
(Rahvas rubei nagramah.)
Ka, eihän se mikään ulkomaan eläin ole, sehän on sama kuin häkki salmin kielellä, muatalousneuvvoi Kirvesniemi vastai.

Vai häkki! Sinä taki, herru, minul tuhmal akal kielastat?
Kuinka niin kielstan?
Ga, eihäi häkki lypsä, kui sit maido voi ližävyö kaksinkerdazekse?
Se on sillä tavalla, että jos on hyvä siitossonni, silloin lehmäkanta paranee ja maidon tuotanto lisääntyy, Kirvesniemi sellitti.
Vai muga on dielo! Minä en sidä täh sah tiedännyh, hot’ olen elännyh jo yli seiččekymmen vuottu. Minä olen pidännyh selvänny, što sen dielon spruavii häkki kui häkki; ei tietengäs heinyhäkki, Irin’n’u ližäi kujeh silmykulmas.
Ei se niin ole. Sonnista paljon riippuu, millaisia jälkeläisiä tulee, muatalousneuvvoi sanoi.
Etgo sinä, Irin’n’u, ole pannuh merkil, što tavallizesti lapset tullah ižäh? Jesli ižän silmätkuavakseollah kieros, ga sit lapsilgi ne voijah olla kieros? Spil’kan Jo hor sanoi.
Ga, voihai dielo muga ollagi. Minä olengi toizinah smiettinnyh, mikse noil Johoran lapsil jallat ollah mugalei homutalleh, vai nygöi segi azii minul valgeni. Eigo se ni kummu ole, ku ižän jallat ollah kui vuassupučin vandehet. (Rahvas tuas röhähtih nagramah.)
No, ku se "roduhäkki" muga äijän ližiäy maiduo, piätettih perustua sonniyhtistys Man’šilan kyläh.

A kembo rubieu hoidamah sonnii? Lutikan Mikko kyzyi.
Et ainagas sinä, Irin’n’u sanoi.
A miksebo ei? kyzyttih.
Ga, tiedäähäi Lutikan, sehäi järgieh rubieu häkis imemäh verdy.
Mikko suutahti da sanoi:
Andakkua sit häkki Irin’n’an hoidoh, eihäi hänel muudu hoijettavua ni ole, ku mulloi ainavon lehmän vaihtoi sebaruattorih.

Tämä käi kibiesti Irin’n’ah. Hänel näit oli tozissah muga käynnyh, ku sebaruattorin vellas oli myödy huudokaupal hänen ainavo lehmy. Häi tuhahtih da lähti kogoukses iäres. Ukses mennes häi kuitengi sanoi:
Probadikkah kogo sonnin, minuu kačo etto sen žiivatan täh haukku.

Pani uksen kiini, avai sen uuvvestah da kirgai:
Andakkua se häkki Lutikan Mikon hoivah, sit hyö vai yhtes brihastetah.
Ni kudamas ei kuitengas tule ni millastu tolkkuu. (Mikko näit oli vanhubriha.)