Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nikitina L'ubov'. Rouzankarvaine slona
Nikitina L'ubov'
Rouzankarvaine slona
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Jegor avai
oman školarepun da puistaldisen .Tetratit , opastuskniigat , piirdimet pöhähtettihes lattiele .Minä huomain bumuagulistan , kudamas oli eriväristy čomastu .Jegor mielihyväl saneli , ku školas häi piirusti robottoi : Monti , Gregari , Fredi eletäh tiedokonehkižas .Häi libui sanelemah niilöis robotois , i vois sanelta ildassah .Minä keskustin händy :
– Ruvekkuammo jo luadimah urokkoi !
– Ruvekkuammo , hengähtihes Jegorka .
Häi avai matemuatiekan tetratin da rubei luadimah harjaituksii .Häi vähendeli da ližäili luguloi keskenäh , ruavon aigua hyppäili da pagizi sih nähte , kui voibi terväh luadie kai kodiruavot .
Matemuatiekas vaigevustu ei olluh , Jegorka maltau da suvaiččou lugie , ga ven’an kielen harjaituksih pidi tirpačustu da aigua .
– Jegor !
sanoin hänele .– Enne sidä , ku rubiet kirjuttamah tetrattih , sovikkuammo , ku roittos täl kerdua ahker , kirjutat čopakosti da čomasti !
Jegorka ajatteli kodvazen da meni myödäh .Häi rubei tarkah kirjuttamah Г-kirjaindu , ga kirjain nikui ei syndynyh rivih : yksi oli bokalleh , toine oli suurettavu , kolmas "pakui " alarivih .
– Ei roinnuh hyvä , tuaste kiirehtit !
sanoin minä .– Kačo , iellembäzel sivul kirjaimet on kirjutettu oigieh da čopakosti toine toizen peräh , rouno saldatat paruadas .
Minä livailin tetratin sivuloi , ozutin Jegorkale iellembäzii čomah tabah kirjutettuloi sivuloi da kiitin händy ruavos .
Paiči oigiehkirjutandan harjaituksii , tetratis oli äijy čomastu da mieldykiinittäjiä harjaitustu .Erähäl sivul Jegor huomai piirustetun da väritetyn slonan .
– Mibo se on ?
hämmästyi Jegorka .Minä hyvin mustan , ku väritin sen harmual piirdimel , a nygöi se on rouzankarvaine !Ongo se tiedovoittu da maltaugo muuttua omua värie ?
– Minägi mustan , ku Jegor väritti sen harmuakse !
tovendi brihačun vahnembi sizär Ks’uša , kudai sežo istui stolas luadimas urokkoi .
Myö kolmei kačoimmo toine toizeh .Ongo se arbaitus !Vastavus tuli vuottamattah .
– Buabo , ei se ole hänen tetratti !
smekni Ks’uša .
– Vikse se on Marjanan tetratti , hyö istutah yhtes .
Hyö petties vaihtettihes tetrattilois !
Aiga Jegor !Häi luadi kodiruavon vierahah tetrattih i slonua nägemättäh ei huomannus sidä !
– Minul on žiäli , ku Marjanan näbieh tetrattih jiäjäh sinun rouno kanan sorkal kirjutetut kirjaimet , sanoin minä .
– Ga minähäi avvutan Marjanua matemuatiekas !
ylbiesti sanoi Jegorka .
Häi tungi omat tetratit reppuh , otti telefonan da lähti kižuamah virtualizeh muailmah .
Rouzankarvaine slona
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–