Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Guščina Viola . Työ kultua myöten kävelettä. 2
Guščina Viola
Työ kultua myöten kävelettä. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
ŠIIVATTOJEN HOITO
Yheltä lehmältä šuatih toko yhekšän litrua maituo , še oli korkeintah aikana , konša ei ollun millä ruokkie .Šiivatoilla juomiseh pantih kuivattuja kalan ruotija .Niitä šurvottih jauhokši , šiitä hauvottih ta lehmät mielelläh šyötih šemmoista .Juomiseh lisättih koivun lehtijä , potakan varšija , kalevaisie .Viimesie kerättih veneheh , šiitä pantih počkih šienien ta lehtien kera šekalutta , niin kun rehukši , talven varakši .
"Leipyä lehmillä ei šyötetty , lienöy vain eryähičči heposilla annettu .
No heposilla toko järitettih ruis - ta osraolkie , niillä piällä kuattih palavua vettä : šiitä še pehmeni , šiihi lisäkši ševotettih jauhuo .Lehmillä šemmoista herkkuo annettih vain pojinnan jälkeh ".
Talvella liävie lämmitettih .Šielä oltih kiukuat , niissä keitettih juomista , talvella peštih vuatetta .
Oli tapana lampahat viijä šuarella , šillä ne oltih omistah .
Kevätkylvöjen jälkeh heposet ajettih meččäh šykyšyh šuaten .Konša alko antimien keruu , ni ne käytih šieltä .
POROLOILLA RAHTIE VEJETTIH
Porot talvella oltih mečäššä .Kaiken varalta šykyšyllä nyhittih niillä jäkälyä .Pistojärven kolhosissa ennein šotua oli piällä kakši tuhatta poruo .
Ruatoporoilla vejettih heinyä , halkuo , jauhuo ta muuta painuo .Yhteh val’l’aššettih 15–20 poruo .Rahinveto oli poromiehien lisätienestinä .
Kevyällä poroja niise lašettih meččäh jäkeliköillä ta šielä ne oltih koko kešä .Enši lumen pantuo isännät mäntih eččimäh omie porojah merkkien mukah .Porot aina keräyvyttih šuurih laumoih , 200–300 piätä yheššä .
Isäntä vyyhti käteh lujan nuoran petlan kera ta lykkäsi šen poron šarvih .Konša poro šuatih kiini , ni šillä kaklah pantih kello .Kello čilasi ta kaikki toiset porot matattih šillä jälkeh .Porot vietih erikoiseh aitukšeh .Joka isäntä valičči omat porot merkkijä myöten .
Šuomen kera oli šopimuš , jotta rajan yli männehie poroja annettih jälelläh .
Ruatoporoja vajehettih toisih , kumpaset jo oli šuatu levähellä mečäššä .Isännäštä , ken mäni porolla rahtie vetämäh , šanottih : "Še mäni paijolla ".
NAHKUA PARKITTIH
Nahkan parkiččomini oli tärkie vienankarjalaisien talouvešša ."Nahkua parkittih šuuret meštarit ".
Kenkie luajittih šilieštä , ihmisihon šilevyöštä nahkašta .Šen molommat pintapuolet oltih valkienväriset , a kešeššä näky hoikkani mušta kerroš .
"Šemmoni nahka pitäy vejen ta jalat aina ollah kuivat ", tiijettih kertuo muasterit .
Turkkija varoin nahka piti parkita niin , jotta karvakerroš ei eruois nahkašta eikä vanuis .Šitä nahkua ei kaššettu , a voijettih muikiella taikinalla , kuta valmissettih šuuriman jättehistä ."Karvapuoli oli pehmie ta turpie , a iče turkit oltih lujat ".
Poron nahkua niise parkittih .Poron koipinahašta ommeltih kenkyä .Kenkät oltih pitkävaršiset ."Niissä jalat konšana ei kylmetty ", "ne oltih lämpimät eikä i kaššuttu ".
Kenkie korissettih erivärisillä nauhoilla .
Poron nahkua krassittih pajun kuorella , kumpani enšin kuivattih , šurvottih ta livotettih počkašša .Nahkašta tuli pehmie ta šitkie .
KEN AIKASEH NOUŠOU , ŠILLÄ JUMALA AUTTAU
Muamiehen ruatopäivä alko aikaseh huomenekšella .Aikua kačottih päiväsen mukah , ka oli niitä i kelloja .Eryähičči toko luajittih merkki , kaiverrettih reikä ."Päivä šen kautti kulki aina šamah aikah ".
Heinällä ollešša aikua tiijuššettih tähtien mukah .
Talvella kiukuata lämmitettih joka huomeneš .Kešällä harvoin lämmitettih : ruokua valmissettih hiilokšešša tahi piisissä .
Konša kiukua lämpisi , šinne pantih reikäleipie ."Yhellä kerralla kiukuah pantih 20–21 pyörietä leipyä ".
Leipä oli hyvin makie .Vereštä leipyä ei šyöty ."Še vietih karšinah , ašetettih riuvulla , šielä še kuivi .
Šyötih vašta kahen-kolmen päivän piäštä ."Parempi šyyvvä kašattunutta leipyä , mitä vereštä ".
Pyörietä leipyä ei leikattu , kun katattih .Reikäleipyä paissettih 1941 vuoteh šuaten .Šitä oli hyvä ottua meččätöih , pellolla , heinällä : še šäily pitälti ta oli kepie pitillä matoilla kannettavana .
Monet jouvuttih petäjyä šyömäh nälkävuosina .A varallisilla isännillä oli eri sorttista leipyä : nisuo , ruista , kakrua , osrua .Äšen heposieki šyötettih olella .
LIHAŠTA EI OLLUN PUUTETTA
Vereštä lihua šuolattih , luita ei otettu pois , ta huomenekšella lihat pantih kiukuah listoloilla tahi šavipatasih , missä še kuivahti ta palvautu .
Palvattuo lihua šäilytettih kylmäššä aitašša tahi šinččiaitašša .
Hapannutta lihua ei šyöty , a kalua šyötih (kevätkalua )."Šitä harvat šuatettih šuolata : še pitäy vielä šuattua laittua kevättie ".
"Lihašta ei ollun puutetta .
Joka vuosi pyyvvettih hirvijä , äijän meččuo šuatih , tuotih toko viisin-kuušin yheštä kiimašta .Šiitä talvekši tapettih härkä , lampahie , lihua oli kyllitellein ".
Poron liha oli parahien luvušša .Šitä myötih kolhosissa työpäiviksi .Tavallisešti poron lihua kuivattih : enšin šuolattih , šiitä riputettih puunuakloih , mit oli pitomanno šitä vašše tavottu talon etušeinäh .Še oli makie keittona ta potakkalohkona .
Poron vereštä paissettih lettuo .Poron rašva niise oli makie , šitä lisättih ruokah .
Kešällä lihua ei šyöty , šentäh kun oli kalua .Kevyällä kalua šyötih verekšenä , a šykyšyllä – kevättie .
Paikalliset eläjät oltih hyvie kalaštajie , hyö muissellah :
"Il’l’anpäivänä oikein šuurie lohij a šaima .Lohi hyppäsi hyvin lujah ta šitä piti pitälti pyytyä .A konša še vaipu , ni niin kun hako vejettih veneheh ".
Talvekši šuolattih šiikua , lahnua , haukie , mujehta , šärkie , šuurta ahventa .Joka laji šuolattih erikseh .
KARJALAISET VIINUA EI JUOTU
Šykyšyštä alettih kuivata ta hautuo nakrista .Huomenekšella toko täyši kiukua ahettih nakrista .Illalla nakris oli pehmie ta makie .
Kermašta ušein luajittih voita ."Šuurešša pyhäššä kuuši netälie ei šuanun maitohista šyyvvä .
Voita piekšettih pyöhtimeššä , še ruttoh piekšäyty ".Patasen pohja voij ettih kermalla , šiitä maito rutompah happani .
Jyvie jauhottih käsikivellä ."Et kehtua lähtie , a muamo kun karjahtau , ni mänet pakostiki ", "jauhottih hikipiäššä joka päivä viisišeiččemen kiluo ".
"Šienie kerättih erikseh .
Mečäššä niitä i puhissettih , a šiitä kolme päivyä valkeissa värččilöissä livotettih jovešša .Šiitä huuhottih ta šuolattih počkiloih ".
Karjalaiset viinua ei juotu ."Tuatto kävi rahtie vetämäššä Belomorskih .
Kuletti šieltä četvertnoin pärevakašša ta heinällä šuuvvitti .Ni šitä koko vuuvvekši riitti ".
Monet Karjalašša kävijät on merkitty , jotta karjalaiset ollah ruataja ta rehellini rahvaš .Lukkuja kyläššä ei ollun .
Šanonta "karjalaiset ollah ruataja rahvaš " varšin hyvin kuvaštuu vanhemman polven pakinoissa .Moničči toko mainitah :
"Kairjalaiset šuvattih ta piettih arvošša toini toistah "."Ennein ihmiset oltih muasterit ".
"Luvajärveššä kaikki ihmiset niin kun šuuri heimokunta elettih ".
Laisoista šanottih :
"Köyhät oltih ne , ket ruatua ei kehattu , ka gor’a pani miät ruatamah "."Köyhä eläy niin kun laho puu palau ".
Työ kultua myöten kävelettä. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
"
"
"