Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Peša Ruočin paginoi. Šokku-Il’l’u voitti kihlaniškun
Peša Ruočin paginoi. Šokku-Il’l’u voitti kihlaniškun
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Lukičan Miikul da
Šokku-Il’l’u oldih ruavos meččyzavodas .Erähän kerran illal čuajuu juvves heil tuli paginua omis akois .Il’l’u oli sidä mieldy , štobi akan pidäy olla ukolleh nöyry da taibuvane kui razvattu remeni .Miikul oli samua mieldy , hos häi sanoigi , što hänen akkah , Lukerju , ei händy ole kuunnelluh .Hänen mieles Lukerju on zabjakko akku , eigo händy ni ken vois pidiä aižois .Šokku-Il’l’u tuas väitti , štobi kogo muailman kannen al ei löyvvy mostu naistu , kudai ei händy tottelis .Da ku nämä dovarišat ei piästy yksimielisikse , hyö piätettih iškie kihlu .Šokku-Il’l’u vakusti Miikulal , što häi suabi Lukerjan tulemah zavodah jo huomei huondeksel .Miikul tuas väitti , što Il’l’u ei sua händy liikkehel ni viijen sylen piäh kodimökis .Kihlu iškiettih vierahienmiehien aigah : kudai häviey , jouduu toizel ostamah kaksi butilkkua viinua .
Jo myöhäh illal Il’l’u lähti kyläh , kunne oli matkua kymmenkunnan virstua .Huondeksel jo aijoi häi meni Lukičan mökkih , luadi tervehyön da algoi paginan .Lukerju kyzeli ongo hänen ukkoh pyzynnyh tervehenny da kui häi sie zavodas tulou toimeh .
‒ Ga , mibo hänel on sie olles .
Ruadau kui kondii da tienuau hyvin .Vai nygöi on dielo moine , što Miikul käski sinun neprimenno tulla käymäh zavodah , sanoi Il’l’u .
‒ Vai käski !
Minä kačo en lähte meččäh , se ei tuli kyzymykseh , vastai Lukerju .
‒ Ga , rua kui tah , omassas olgah valdu .
Eihäi tämä dielo minul kuulu , minä vai hyviä sinul toin viestin , sanoi Il’l’u , da oli buite kui lähtevinäh iäres .Lukerju kuitengi ehätti sidä enne kyzyö , tiettäygo Il’l’u mikse hänen pidäs sinne zavodah lähtie .
‒ No , en tiijä , kannattasgo sinul sanuo , burahtih Il’l’u , pani hatun piäh da lähti buite kui menemäh ukseh päi .
‒ Ga , kačo sanuo pidäy !
tiukkai Lukerju .
‒ No , olgah , sanon .
Se sinun ukkos egläi prikaššiekan ker löi kihlan sit , kui häi suabi sinut zavodah tulemah .Ku nygöi et lähtenne minun matkah , ga sit Miikul häviebi kihlaniškun , sanoi Il’l’u .
‒ A šmetku , kačo midä ruadua minun piäl , išköy kihlan .
Vuota tabuan , ga sit bat’mal vedelen händy selgäh !‒ A kuibo suuren kihlan Miikul-rašku iški !
kyzyi Lukerju .
‒ Ga , eihäi se ylen suuri ole , tuhat markkua .
‒ Tuhat markkua !
Sehäi on muga suuri den’gutukku kudaman kannattua mennä hot’ Sordavalah sah !innostui Lukerju .‒ Minä lähten , vuota kodvan kuni panen kengät jalgah .
Lukerju otti uzlazen kädeh da lähti yhtes Il’l’an ker ukkoh ruajemual zavodah .Ku hyö jo oldih muga lähil , štobi meččyzavodan kämppä rubei nägymäh , Il’l’u sanoi :
‒ Unohtin sinul lähties sanuo , ku sih kihlaniškuh kuuluu vie se välisobimus , što sinun pidäy tulla kämpän pihah mužikku selläs .Kirguango minä tänne muidu , vai otatgo minut selgähes ?kyzyi Il’l’u .
‒ Ga , midäbo muidu vie rubiemmo trevoužimah , nouze vai sinä selgäh !
Il’l’u talutti Lukerjan korgien kannon tyveh , kapsahtih istumah hänen olgupiälöil da lähti ajamah .Ku hyö oli jo tuldu ihan kämpän lähil , Il’l’u iški kablukat Lukerjan bokkih da korgiel iänel huikkai :
‒ Hopoti , hopoti , hopoti hoi , varzu hypäten hirnuu !(Tämän lorun häi oli oppinnuh Van’a-poiijaldah , kudai kävi kanzuškolua ).
Lukerju mennä junnai hardiet kumaras , a Il’l’u istui hänen selläs kui parembigi raččumies .
Meččymiehet , kudamat oldih juuri meččäh lähtemäs , jiädih suu augi kaččomah , ku ŠokkuIl’l’u ajoi pihah enzikummallizel hebozel .Eniten oli kummastuksissah Lukičan Miikul .Häi näit olis ni voinnuh uskuo , što hänen akkah tulou hänen ruajemual da vie ližäkse rubieu hebozekse .
Joga tabaukses Il’l’u oli voittannuh kihlaniškun .Kui aiganah se tuhanden markan kihlanišku Lukerjal selvitettih , jiägäh täs sanomatta , štobi emmo "miehisty kunnivuo " liijakse alendas .
Peša Ruočin paginoi. Šokku-Il’l’u voitti kihlaniškun
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
‒
‒