Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Antti Timonen. Ratijo. 1
Antti Timonen
Ratijo. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šykyšyn huomeneš
.Taivaš on jykeissä pilvilöissä , hienoseh šatua tihuttau .Vilu , kolie tuuli puhaltelou šuattuan pihalla liikkujat hankkimah pakšumpie vuatteita piälläh .
Josron koissa on tänäpiänä liikehtä ta elämyä kerrakšeh .Onhan tähä päiväh varuštauvuttu jo pitemmän aikua ieltäpäin .Tänäpiänä pitäis Josro-ukon lähtie Petroskoih pol’niččah leikkuulla .Še leikkuu ei ole kyllä mikänä erikoisen paha : onpahan vain lievä umpišuolen tulehuš .Tämän kyllä Josro-ukko tietäy , no kuitenki varauttau .Varauttau šentäh , jotta hiän on enši kertua ijäššäh lähöššä pitemmällä matalla , kumpasella tulou näkömäh autoja , junie , vieläi ajamah niillä .
– Muarie hoi !
– No , mi nyt on ?
vaštuau pikkaraini poikkoseh lattiella liikkuja naini , Muarie .
– Joko šie panit rissin ta tupakit kesselih ?
– Mintähpä še risti pitäis kesselih panna ?
– Ka vet en kehtua tiälä panna kaklah .
Kun rahvaš nähäh , ni nakretah .
– Varajatko šie riähkyä vain rahvahan nakruo paremmin ?
– Ka tuota ...
No en mie kuitenki tiälä pane .Šiitä kun piäšen šinne , missä milma ei tunneta , ni šiitä panen .
– Kuin himottanou !
Tupakit jo ollah kesselissä , ka ristie en vielä pannun .Vuota , kun šuan jumalanhyvät voijettuo , ni šiitä niijen piällä panen .
– Hyvä on !
Josro muisti , jotta pahkilatki oltih voijettavat , vaikka ne muitein ollah jo kunnošša .Hiän ečči tervamal’l’an ta kuuman lämpiejän kiukuan ieššä alko voitua vaštaluajittuja pahkiloitah .Muarie voiti jumalanhyvie , liikkuon lattiella šinne ta tänne , muistuan aina kesselilläki pistäytyö , konša mitäki panomah , pois ottamah ta muuttamah .
Viimein tuli še murkina-aika , kumpasen jälkeh Josron pitäis lähtie taipalehella .Murkinoitih hil’l’akkaiseh , mitänä virkkamatta .Kun viimekši stolalla tuotu kakkaraluota tyhjeni , alko Josro hommautuo matkah .Muarie kanto aštiet pois stolalta .
– No , emmäkö lähe ?
šano Josro noštuan kesselie olkapiälläh .
– Ka hoš ni lähtenemmä .
Mie vet en kovuan loitoš ni jouva .Pitäy käyvä riihtä kaččomašša , jotta ei kovuan liäštäis .Mänen vain Prokkol’ah šuaten ta šiitä myöššyn jälelläh .
Muarie kiäri takkih harteillah ta alko aštuo ukolla jäleššä .Pihalla piäštyön ukko otti piäštäh šuapkah , ristien šilmäh pirttihisseh päin .Niin oli niätšen tapa pitillä matoilla lähtiessä .
Vähäistä myöhempäh istu Josro Prokkol’an veneheššä alatel’l’oilla šoutuan .Iänettömänä hiän šiinä veteli airojah .Mieli oli tuanosešta liikutukšešta vielä ylen jykie .Tuntu vaikielta erota šiitä , kumpasen kera on elokšeh elän .Šiitä tuntu nyt vaikielta erota , vaikkaki vähäsekši aikua .
Toisena piänä puavosnan aikah hyö oltih jo Uhtuošša .Josro ei nikuin voinun uškuo šilmijäh , jotta tämä on nyt še muinoni Uhut , niin äijä še oli hänen viimeseštä näkemäštäh muuttun .Šähkölamput , kumpasie Josro näki jokahisešša kojissa , missä vain kävi , oltih häneštä aivan čuutuo .
– A miteinpä še šuahah virittyä toko illoilla ?
kyšy hiän .
– Tiältä nappulašta kun viäntäy , ni viriytyy , a kun tuaš ielläh viäntäy , ni šiitä šammuu .
– Tottaše šilloin alkau öljy piäššä , kun viännetäh ta šiitä tuaš šalpautuu , kun ielläh viännetäh .
– Ka ei šiinä öljy pala , kun šähkö še valottau , mi matkuau noita hienosie rihmoja myöte .
– Näin kuotteli ukolla šelittyä eryäš nuori priha .
Ukko äijälti kummekši šitäki , jotta mitein näin vähällä aikua on voitu srojie niin äijä kaunehie kotija .
– Muinoin oli Uhtuošša vain Jiätlövän , smotriitelin ta Kalasen kojit vähäistä kaunehempie , a nyt kaunehie kotija noušou kuin šienie vihmalla .
– Näin pakasi ičekšeh ukko aštuos’s’ah vanhan tuttavan luokše .
Tervehykšet oltih lämpimie .Olihan vuosie kulun šiitä , kun ukot oli viimesekši nähty toisijah .Molommilla oli ylen äijän kerrottavua , vet nämä vuuvvet oli oltu šuurien muutokšien ta mullissukšien vuosie monen elokšešša .
Heti kun Josro aštu pirttih , hiän huomasi čuuton näkösen veššan .Tuo kakkaranpaissantariehtilyä muissuttava esineh rippu peräšeinällä .Šiitä läksi valkeita rihmoja .Tuota Josro paisseššahki kaččeli , no ei nimitä kyšyn tovarissaltah .
Emäntä-Tuarie kanto stolalla kiehuvan samovuaran .Ukot ruvettih juomah kuumua čäijyö , jatkuan pakinuah .Josro šai kuulla , jotta täššä oli fatieralla eryäš nuorisoliittolaini .Vähäsen ajan piäštä nečytki tuli pirttih ta aštu kättelömäh Josruo .
Neiččyni oli nuorisoliittolaisen vuatteissa .Josro tunši hänet .Olihan tuo Vappu ollun kerran heijänki kyläššä kokoušta pitämäššä .Vappu alko kyšellä kuulumisie Josron kotikyläštä .Ukko starinoičči kaiken , min vain tiesi , no Vapun kyšymykšeh , jotta mitä nuorisoliittolaiset ruatah , ei ukko voinun mitänä vaššata .Hiän tiesi käyvän vain kokoukšissa koulušša , no mitä šielä paistih ta mitä muuta ruattih , ei ukko voinun putillah šelittyä .
Ratijo. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский