Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Dablijeva- Zabirunova Tamara . Dablijevit ta Tauriaiset: šuvun istorija ta šukunimen alkuperä
Dablijeva- Zabirunova Tamara
Dablijevit ta Tauriaiset: šuvun istorija ta šukunimen alkuperä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Ponkaman joven
rannalla lähellä Kokora-järvie šeisou kakši šatavuotista taluo .Lähellä on yhä vanha karjalaini kalmismua puisine šalvokšineh ta nimettömine ristilöineh .
Noin 60 vuuvven aikana Kokoran kylä on elämätöin , ka näin ei ollun aina .Ennein šielä šamoin elettih , ruattih , šuvaitih , mäntih yhteh , šynnytettih lapšie .Omissan oman kertomukšen juuri hylätyn kylän eläjillä – kantatuattoloilla , kumpasih mie en šuanun tutuštuo , ka hyö ollah elävie šytämeššäni .
IRO-ÄMMÖ
Meijän Iro-ämmö oli harvapakinaini ihmini .Iro vaikaštu , konša häntä kyšeltih männeisyöštä .Harvinaisista ilmeššykšistä myö tiesimä vain , jotta hänen kauheimpana lapšušmuisselmana oli še , kuin hänet čikon kera peitettih muamajašša , jotta šuomelaiset ei ois viety heitä .Šuomelaiset upotettih ämmön kakši šeukkuo , šentäh kun hyö kieltäyvyttih taistelomašta vihollisen puolella .Näin kerrottih perehen vanhemmat jäšenet .
Mie tarkotan vuosien 1918–1920 šotainterventijon tapahtumie Vienan Karjalašša ta vuosien 1921–1922 Karjalan kapinua Niijen ammusien aikojen tapahtumista voipi lukie Nikolai Jaakkolan Pirttijärven rantamilla - ta Antti Timosen Myö karjalaiset-kirjoista .
Vienan Karjalašša joka perehellä on oma istorija ta oma tragedija , mi on šivottu niih tapahtumih .Še kummaššutti meitä , ka elämän loppuh šuaten Iro-ämmö varasi šuomelaisie .Šanakši , še niise koški muita nuapurija , venäläisie .
Vuotena 1941 ämmö jäi yksin kolmen lapšen kera ta piäsi ruatamah Kemin kaupunkin poštih .Venäjäkši pahoin paissut karjalaini äršytti erähie paikallisie naisie .Ämmö otettih kiini ta lyötih vereh .Perušteluna oli še , jotta hiän on pettäjä , kumpani kannattau šuomelaisie .
Šiih aikah hänen mieš (meijän ukko ), veikot ta veikkojen pojat taisseltih Ruškien armeijan joukkoloissa .Ämmö tuli , heitti laukun poštin johtajalla ta läksi kuatamah meččyä .Koko šovan hiän työškenteli šiinä jykieššä ruavošša ta juoksi lapšien luokše joka pommitukšen aikana .Eloh jäi vain yksi heistä – Saša-tiätä .Yhtehmänöššä ämmö šynnytti kymmenen lašta .Heistä vain viisi henkie eli aikuhisiksi ta lahjotti hänellä punukkoja .
Ämmö oikein hyvin ta hienošti kesräsi villua .Nuapurinaiset šanottih häntä karjalaisekši noijakši ankarašta ta umpinaisešta luonnošta , ka peitočči toini toisešta tuotih hänellä villua kesrättäväkši .Hänen lajinmukaseh kyšymykšeh : "Etkö varaja , jotta mie noijun lankan ?"hyö aina vaššattih : "No šie et rua näin , ruatko ?!".
– Ihmiset ollah tosi outoja , henkähti ämmö .
Luonnoltah ämmö oli luja ta ankara .Hiän ei ollun tavallini ämmö , kumpani tariččou piiraita ta hyvyälöy .Iro-ämmöllä ei ollun yštävie , hiän keškušteli vain perehen kera .Ka lapšuošta alkuan mie olin utelijahin .Mie tiesin äijän omien ämmöjen ta ukkojen elämäštä , ka Iro-ämmö oli miula oikiena šalana šeiččemen leiman takana , kumpaset mie lopulta avasin .
Mie olen oikein kiitollini avušta Denis Kuz’minilla ta Sergei Zaikovilla .
KOKORA TA RUDOM’OTOVO
Alottuas’s’a oman šuvun tutkimisen mie en tietän , jotta šiitä tulou oikie tutkinta .Konša vuotena 2014 mie läksin Karjalan tašavallan kanšalliseh arhiivah , tiesin vain , jotta meijän ämmö Irina Kuz’minična Bogdanova (o .š.Dablijeva ) šynty 8.šulakuuta 1917.Ennein miehellämänyö hiän eli Kemin piirin Kokoran kyläššä .
– Oli kakši kylyä , Kokora ta Rudom’otovo , missä eli vain omahisie .
Ne kylät šijouvuttih kolmen järven piäššä toini toisešta .Talvella myö vanhempien kera ajoma poroval’l’ahissa niijen järvien kautti Rudom’otovoh , muisteli ämmö .
Rudom’otovo ta Kokora oltih vanhauškosien kylie , niissä ei ollun pappija .Kiriköššä rissittih vain lapšie .Yhtehmänöjä plahoslovi šuvun vanhin , kummaista šanottih protopapiksi .Šentäh melkein kaikki Rudom’otovit kirikkökirjoissa on merkitty äpärehiksi – kirikkö ei tunnuštan šemmosie yhtehmänöjä .
Enšimmäini maininta Rudom’otovista löytyy vuuvven 1721 väjenlašennašta .Solokan šukutilan kylien luvušša mainitah Rogozero-kyläštä , missä elettih Nikifor (88) ta Matvei (44) Redom’otovit .
Kokoran kylä ilmešty vašta 1800-luvulla .Šen peruštajana oli Savelii Rudom’otov lisänimeltä "Kokora ".Kyläššä pitälti oli vain yksi šuuri Ukkol’antalo , missä eli Savelin koko pereh ta hänen kakši čikkuo .Čikot oltih rukoilijie ta rikeneh käytih Solovetskin manasterissa .Hyö kašvatettih oman veikon lapšie ta punukkoja .Lapšie opaššettih kirikkökirjojen mukah , kumpasie tiijettih kannešta kanteh .
Savelilla oli monta lašta .Yhellä heistä , Iivanalla , šynty Osippoika , kumpani mäni naimisih Rudom’otovo-kylän (karjalaini nimi on Strahvilla ) neččyön kera .Hänen nimi oli Vassa Larionova Matvejeva .Vuotena 1875 hiän šynnytti Anni-tyttären (meijän pravoämmön ), kumpasešta myöhemmin tuli meijän pravo ukon naini ta heistä alkoki šuuri karjalaini Dablijevien šuku .
ABON KUZOMOKIRKI-GUBERNIJA
Myöššymmä arhiivah .Nykyjäh jo tiij än kaiken , ka että voi kuvitella miun kummua , kun tultuo arhiivah ta otettuo käsih Puanajärven šeurakunnašša (mih kuuluttih Kokora ta Rudom’otovo ) šyntynyijen lašennan mie en löytän šiitä Dablijev-šukunimie .Ka miun kantatuatot muhittih miula šillä kertuaki : Iro-ämmö šynty vuotena 1917 ta mie varmašti tiesin , jotta piti eččie kirjutukšie arhiivašta .Kus’ma-nimi on harvinaini niillä paikoilla ta lisäkši mie tiesin , jotta ämmöllä oli vanhempi veikko Prokofii (hiän kuatu elokuušša 1943 Kurskissa ).
Aloin kiännellä kaikkie kirjutukšie peräkkäh , jotta löytyä hoti mitänih yhtehšattumie ta ymmärtyä , mistä piti eččie .Löysin Tavr’ujevin šukunimen alla .Uušie kyšymykšie !Onnakko šinä päivänä taivaš muhi miula .Kirjutin varašton , luvettelon ta läksin toiseh kerrokšeh eččimäh kirjutušta Puanajärven šeurakunnan šyntymätovissuškirjoista .
Varašto 25, luvettelo 23, juttu 163, šivu 249, rivi 24 – kirjutuš Irinan šyntymäštä : "On šyntyn 4.šulakuuta , on rissitty 17.talvikuuta .Vanhemmat : Koz’ma Lavrentjevič Tavr’ujev , Abon Kuzomokirki -gubernijan Pogelon varaki -kylän talonpoika ta hänen lajillini naini Anni (äpäreh ).Pravoslavnoit .Ritualin vietti Vasilii Nikolajevič Petuhov ".
Miula tuli enemmän kyšymykšie .Mi gubernija ?Miksi šukunimi on toini ?Ka eläkkäh internetti !Vet juuri šiinä tutuššuin Denis Kuz’minih , Venäjän tietoakatemij an Karjalan tietokeškukšen kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin vanhempah tietomieheh , ta Sergei Zaikovih .Hyö tultih miun oppahiksi männeisyön labirinttija myöten .
Denis dešifroičči epäšelvie kirjutukšie : Abo on Turun kaupunkin entini nimi , Kuzomokirki on Kuusamo (entini nimi on Kuusamon kirikön kylä ), Pogelon varaka višših tarkottau Kuusamon piirikunnan Pohjolanvuaran kylyä .Tavr’ujev on Taurianen-šukunimen venäläissetty kirjuttamini .
Denis niise n’euvo milma löytyä kirjutukšen Kuz’ma Lavrentjevičin rissinnäštä – šiitä šais löytyä hänen alkuperäsen šukunimen .Još hiän tuli Šuomen puolelta , ni hiän višših oli l’uterani ta Vienan Karjalašša hänen piti kiäntyö oikiehuškoh , jotta kotiutuo kylän ympäristöh .
TAURIAINEN JOUTSENEN KUSTAA LAURI
Enši kerran piäsin Kanšalliseh arhiivah vain puolen vuuvven piäštä .Koko netälin ečin Kus’mapravoukon rissintätovissušta ta löysin šen juuri viimesenä päivänä , piätinččänä .Mie oikein ihaššuin , ka tuaš hämmäššyin – tuli uuši kyšymyš !Kirjutukšešša Kuz’ma Lavrentjevičin rissinnäštä oli D’outenin-šukunimi .
Milma autto Sergei Zaikov , kumpani arvautteli , jotta näin pappi kirjutti Joutsenen-šukunimen .Myöhemmin šelveni , jotta hiän oli oikiešša .Šuomen eri alovehilla joutsen-šana kuuluu kuin "joutten ", "jouhten ", a kiriköissä ulkomaisien šukunimien alkuh lisättih d-kirjain , još še alko vokalista .On ainut asie , mistä voin kehuo iččieni – mie iče dešifroičin Kuz’ma Lavrentjevičin nimen – Kustaa Lauri tahi Gustaf Lauri .
Näin mie šain tietyä , jotta arvautellen miun pravoukkuo kučuttih Tauriainen Joutsenen Kustaa (Gustaf ) Lauri .Rudom’otovien perehen tapoja vaštah hiän venččäyty Anna Osipovnan kera lajin mukah .Kirikönkirjoista löysin kirjutukšen heijän venčällä käynnistä , kumpani oli luajittu 15.šulakuuta 1901.
Pravoukolla oli 31 vuotta , pravo ämmöllä – 25.Molommilla še oli enšimmäini yhtehmänö .Heilä šynty yhekšän lašta , heijän luvušša oli kakšoset , ka aikuhisiksi eli vain nellä heistä : Grigorii (1901), Prokofii (1904), Jevdokij a (Jelena ) (1907, miehelläološša Lettijeva ) ta Irina , meijän ämmö (1917, miehelläološša Bogdanova ).
MISTÄ TULI DABLIJEV-ŠUKUNIMI ?
Mie löysin arhiivašta kaiken , mi oli mahollista ta aloin eččie netistä .Šuomen kielitaito oikein kelpasi .Nellän vuuvven aikana mie ečin tietoja Tauriaisien pereheštä ta Kustaašta .Taivahašta miun kantatuatot kačottih omah umpiniskaseh punukkah ta kevyällä vuotena 2018 näytettih miula šivu geni .com -saitilla .
En taija kuvata omie tuntehie , kun nävin kirjutukšen "Tauriainen Jouhten Kustaa Lauri , šynty vuotena 1869 Kuusamon piirikunnašša ".Mie ilmottauvuin saitilla ta heti kirjutin šen šivun ylläpitäjällä Pentti Aleksi Röppösellä .
Pentti ruttoh vaštasi ta kerto , jotta vallankumoukšen jälkeh Kustaa Lauri perehen kera jäi Venäjällä .Häneštä ei enyä kuultu .Pohjolanvuaran talo , missä eli meijän pravoukko , vielä šeisou ta Pentti eläy šiinä .Hiän lähetti valokuvan .Olima rajattoman onnellisie !
Kustaan tuatto Lauri šynty Joutsenniemeššä ta šentäh hänen lisänimenä oli "Joutsen ".Kustaa Lauri oli višših pantu kirjoilla Abon gubernijan talonpojakši šentäh , kun hänen vanhemmat vähäkši aikua mäntih pois Kuusamošta eččimäh työtä ta elettih Abon gubernijašša , missä Kustaa arvautellen šynty .
En löytän vaštaušta ainuoh kyšymykšeh – mintäh Tavr’ujevit – Tauriaiset šuatih Dablijev-šukunimi ?Denis Kuz’min arvautteli , jotta tämä šukunimi šynty pravoukon Vienan Karjalašša šuatušta uuvvešta lisänimeštä , mi ilmešty tapa-šanašta .
Šemmoni hämminki šukunimissä ta nimissä oli kaikkiella Karjalašša 1930-luvun paššien myöntämisen aikana .Pentin kertomukšien mukah , meijän pravoukko Kustaa läksi Vienan Karjalah eččimäh työtä ta poroloilla kuletti kalaštajie Jiämereh šuaten ta jälelläh .
– Tuatto harvoin oli koissa , ka myö elimä hyvin , emmä hätäytyn , muisteli Iro-ämmö .
Niise šelvettih ämmön muisselmat šiitä , jotta hyö ajettih korkien vuaran luokše , kumpasen jaluššalla eli šuomelaisie .Tuatto vei niitä Kuusamoh omahisien luokše kuni rajua ei pantu kiini .
"EČČIKKYÄ KAČČOMATTA KAIKKEH !"
Arvautellen vuosina 1949–1950 Taurianen Kustaa Lauri (Venäjällä Dablijev Kuz’ma Lavrentjevič ) kuoli ta hänet hauvattih Kokoran kylän kalmismualla Ponkaman joven rannalla .Pravoämmö Anna eli kymmenen vuotta hänen jälkeh .
Heijän jälkeläiset eletäh koko Karjalua myöten .Šuurilukusin miehenhuara mäni vanhimmašta Grigorii-pojašta .Hänen jälkeläiset eletäh ei ainuoštah Karjalašša (Äynyäkoški , Borovoi , Kalevala , Puanajärvi ), vain Murmanskin alovehella , Piiterissä ta äšen Volgogradissa .
Šuurilukusin naishuara tuli meijän Iro-ämmöštä .Hänen jälkeläiset eletäh Belomorskissa , Kontupohjašša , Petroskoissa , Sortavalašša , Tverissä ta Ukrainašša .Prokofin jälkipolvi eläy Koštamukšešša , Jelenan jälkeläiset eletäh Ponkamašša , Kuušimuašša , Kemissä .
Dablijeviloilla ei ole šamanšukunimen henkilöjä .Tämä on uuši šukunimi , kumpani ilmešty 1930-luvulla .
Mie ušein smietin heistä : miltä hyö näytettih , mimmosina hyö oltih ?Mie en löytän mitänä valokuvie paičči kylän maisemie .Ka mie en hölmisteliyvy .Lukies’s’a matkuštajien muisselmie mie aina ečin mainintoja Kokorašta tahi lähimmäisistä paikoista , ta joka matkuštajien kulettajašša yritän löytyä pravoukkuo .
Moušot juuri hiän kuletti Into Konrad Inhua tahi muita matkuštajie Vienan Karjalua myöten ?Mimmosena oli Kustaa Tauriainen , Dablijevien šuvun alkuhpanija ?
Oman tutkinnan anšijošta löysin äijän omahisie , miun pereh tuli erikoisen šuurekši .
Vielä yheštä ihmehelliseštä yhtehšattumašta mie šain tietyä Pentiltä – hänen muamo Marfa Antonovna Koivula šynty Sortavalašša ta eli Johanneskavulla , 1.
– Kävin Sortavalašša vuotena 2011 ta vain kolme vuahterua kašvo ukon talon paikalla , kirjutti Pentti .
Šattu niin , jotta mieki elän Sortavalašša šamalla kavulla , ka šen nimi on jo muutettu .Elän juuri kolmenšuan metrin piäššä Pentin ukon kartanon paikašta .
Iče Pentti on šyntyn vuotena 1942 oman tuaton kotimuašša – Salmen piirikunnan Tulema-kyläššä (nykyaikani Pitkärannan piiri ).
Haluosin kannattua niitä , ket vielä ečitäh .Kuulusašša ohjelmašša šanotah : "Eččikkyä , eččikkyä kaččomatta kaikkeh !".Meijän kantatuatot kuullah meitä ta aina juohatetah oikie tie .
Dablijevit ta Tauriaiset: šuvun istorija ta šukunimen alkuperä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский