Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Antti Timonen. Ratijo. 2
Antti Timonen
Ratijo. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vappu mäni
šen kummallisen näkösen veššan luokši ta alko šitä čopotella .Šilloin ukko kuuli nurkašta ouvon iänen :
– Kapitalistini talouš ...muailman talouvellini kriisi , – ta niin ielläh .
Josro kaččo ylen mällistynehen näkösenä tovarissahah , vuottuan vaštaušta iänettömäh kyšymykšeheh , no tämä vain nakro .
– Onko tuo neiččyni tullun huimakši , vain ..? kyšy Josro viimein tovarissaltah .
Tämä iellähki vain nakro , ei mitänä virkkan .Šilloin tuumaičči Josro , jotta nyt häntä vain muitein nakretah .Niin čuutolta , kuin še näyttiki , ei hiän virkkan nimitä .Jatko vain rauhašša čäijyn juontie .
Vähäsen ajan piäštä häneltä melkein tukat nouštih pistyh pöläššykšeštä : Vappu aštu šen veššan luota poikeš , no pakina kuulu iellähki šieltä .
Šiitä hiän kuitenki tokati :
– Še pakasij a on varmašti tuon riehtilän takana .
Josro alko vähitellein rauhottuo .Toisualta häneštä kumminki tuntu ylen kummalta , jotta šemmosen iänen šuaja voit mahtuo noin pikkaraisen riehtilän tuakše .
– Jaa , šehän onki tuon škuapin takana , mi on riehtilän luona , oli Josro tokativinah .
Hiän tuli pahalla mielellä :
"Nyt še pahuš kuuli kaiken , mitä myö pakasima .Emmähän myö tietän , jotta tiälä škuappien takuana kuunnellah .Myöhän pakasima niin kuin tuttavat ainaški kahen kešen ".
Ruttoh hänellä kuitenki rotiutu tuuma :
"Miepä ečin šen rosvonniekan šieltä ta šuan lupuamah , jottei virkkais kellänä mitänä , mitä oli kuullun miän plašivan .Šilloin ei rahvahalla olei mitänä nakramista ".
Kulmat krupissa ta muiteinki vihasen näkösenä läksi ukko aštumah iäntä kohti :
– Tule pois šieltä peitošta ta hyvin ruttoseh !Mitäi rupiet kuuntelomah rahvahan pakinoja !No , etkö tule , vain pitäykö miun tulla šilma šieltä eččimäh ?!
Josro vuotti vähäsen aikua , no kun ei niketä tullun , ni šiirti škuapin pois paikoiltah ta kaččo šen tuakše .Šielä ei näkyn niketä .
Vappu ta isäntä alettih iänekkähäštäh nakrua hörhöttyä .Josro nousi laučalla , kaččuon riehtilän tuakše .Kun šieläkänä ei näkyn niketä , laškeutu hiän pettynehenä lattiella .
– Kehnuoko työ hirnutta ?! – Josro purki vihuah nakravah tovarissahah ta Vappuh .
– Elä pahaššu , tiätä ! Nakrattau vähäsen , kun ečit olomatointa .Še iäni tulou ratijon kovapuhujašta .Šiihe noita lankoja myöten antennašta .Še on maššiina , kumpasella šuau kuunnella niiltä stantseilta , mistä šitä näitä maššiinoja vašše työnnetäh .– Vappu kuotteli šuaha ukon tielojen piällä , näytellen vielä ratijon ošija ukolla .
– Jottako ihan Moskovašta šuahen šuau kuunnella ?
– Ukko ei näyttän uškovan .
– Valehteletta vanhua mušikkua .
– Emmä valehtele ! Kuuluu še .Eikä tämä maššiina ole kovuan kallis ni oštua .
– A kuin äijä tulou makšamah ? – Ukko näytti jo alkavan innoštuo tieloh .
– Kun oikein hyvän oštau , ni šiinä toista šatua .
– Ka onko še tämä še ra ... ra ...rakivo , mistä miänki kylän nuoret on paistu ta oššetah tänä šykyšynä ?Rahua kerättih viisin ruplin taloloista .Mie en antan ni kopeikkua !..
– Niin , tämä on ratijo . Kyllä tämän oštua kannattau .Još ken ei iče malta tuota hommata , ni on parempi oštua yhtehini .Kačomma vaikka teitä .Teijän kylän klubilla tämä olis ylen hyvä .Tämän kautta šais äijän opaštuo .Teijän kylän opaštaja kyllä mahtau tämän hoitua .
– Ka hyvähän še tuommoni maššiina olis . Mie kun šilloin tuumaičin , jotta še on hoš mi tyhjänpäiväni vešša .
Vähäistä myöhempäh Josro ta Vappu oltih jo kirjaista kirjuttamašša .Vappu kirjutti ta ukko šaneli harvakšeh .Kun še oli šuatu valmehekši , ni käški ukko lukie , jotta tuliko šitä pahalla puametilla kaikki muissettuo , mitä kirjuttua piti .
Vappu luki :
"Uhtuo .
Mie olen nyt Uhtuošša .Huomena matkuššan ielläh .Nyt issun Rotosen Prokon luona ta kirjutan šiula tätä kirjaista .
Kun šuat tämän kirjasen , ni eči šieltä lippahašta kintahan šiämeštä viisi rupl’ua rahua ta anna še Jyrin Annilla šitä ratijon oštuo varoin .Muissa vain antua .Ta vielä : još ratijuo laittuas’s’a tarvinnou niitä uušie hasiariukuja , ni anna niitäki pari kappalehta .
No muutapa ei .Pistäyvy joškuš Hankašahošša kaččomašša , jotta lampahat ei piäštäis rukiiseh .
Hyväšti .
Mieheš , Josro ."
– Hyvä on , šano Josro .
– Ka miula vet ei ole i konverttie .
– Miula on tai poštih panen .
– Hyvä on .
Toisena huomenekšena oli Josro jo autošša matalla Kemih .Kaikki , mitä Josro tällä matallah näki , oli hänellä outuo ta ylen čuutuo .Niistä emmä nyt kuiteski rupie erikoiseštah starinoiččomah .Kaikkien čuutoin häneštä oli ratijo .Še oli hänen tuumissa koko matan aikah .
Kaikki mäni hyväsistäh .Nellyä netälie myöhempäh oli Josro jo matalla kotihisseh .Hiän oli mieleštäh tällä matallah äij ä opaštun .
"Ylen äij ä miula on nyt akalla kerrottavua ", tuumaičči hiän šoutuas’s’ah kotihisseh .
Kun Josro oli piäššyn lähellä kylyä , ni jo loitoš näky kakši valkiekši kuoritettuo stolppua , kumpasien välissä kiilteli rautani lanka .
– Tuo še on nyt še ra ... rakivo !
Ukko muhahteli hyvilläh .
Ratijo. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
"
"
–
"