Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Peša Ruočin paginoi. Saveilei-pappi
Peša Ruočin paginoi. Saveilei-pappi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
V uonnu 1919 Karjalan
retkikunnan matkas tuli Salmih ižä-Saveilei .Da ku Salmin seurakunnas oli mondu kirikkyö da pappiloi vähä , häi piäzi ylimiäräzenny pappinnu sluužiemah .Tarkkah ei mustettu , kuspäi oli Salmih tulluh .Kuitengi arveltih , što häi oli vieljärveläzii , rajan toizel puolel kazvannuh da sie školat käynnyh .Oligo häi käynnyh pappi-školat , sidä ei aigukirjat kerro .Hänen omien sanoin mugah oli käynnyh duhovnoidu školua Petroskois .
Oli kui oli , vai ižä-Saveilei ei näytti tozi papil .Hänen tukat oldih pitkät kui vedehiäzel da pardu kui Abrahamil .Ihan parran täh händy Salmis yleizeh kunnivoitettih , "pardu ku näid ei pahoil kazva ".Da muitegi häi oli rahvahan mieleh .Häi ei tyhjiä ylbeillyh .Salmikse häi pagizi dai kirikösgi proopovedi .(Kirjukieldy häi ei putilleh maltannuh .) Eigo häi olluh ni mih čirčču , hänel kelbai kai midä pitäjäl hänel annettih .
Viinur’umkkazengi häi ylen näbiezesti pardah n’akkualdi .Pajozengi häi helpol pajataldi , ku vai satui vesseläl piäl olemah .Lyčykkäzeh sanottu : häi oli ihan sobivu pappi Salmis .
Erähän kerran ižä-Saveilei oli Kaunoiselläs diekkun Pokrovskoin ker Koblukan Vas’an lastu ristimäs .Ku häi oli lastu vezipuččih upottamas , se pöllästyi muga , što sil piäzi tulemah pieru .Ižä-Saveilei ei täs häpistynnyh , taputti vai lastu tagamuksil da kesken toimituksen diekkuamal burahtih : "A vod , ku put’in pappi saneloo , ga sit pahahengi iäneh pagenoo ."
Vanhan kirkollizen tavan mugah suurien pruazniekkoin aigah ižä Saveilei käveli pitkin kylii sluavimas da rahvastu blahoslovimas .Kerrangi rastavannu häi meij än kyläs pidi sluužban da sen jälgeh lähti sluavimah .Melgei joga talois hänel tarittih stokanaine vuassua , kil’l’u-kal’l’ua .Häi ei voinnuh nikui olla ottamatta , ku hänel sidä hyväs syväimes tarittih .Ku häi oli piässyh Virdilän kylän puolivälih , händy rubei jo aiga taval väzyttämäh .No , eibo hädiä .Bundan Timoi , nygöi jo pokoiniekku , pani hebozen val’l’ah da istutti hänet kreslan peräh .Kello aizas hyö sit ajettih talois da toizeh sluavimas .
Ku hyö oli piästy Virdilän kylän loppupiäh da siirrytty Man’šilan kylän puolel , heil oli jo kylläl suattajii ..Kylän brihačut , koiruuttah , murdavuttih samah kyydih .Heidy oli kreslan kannoil , heidy istui ižä-Saveilein bokas , erähät oldih azetuttu kreslan sevil , yksi oli noussuh hebozen selgäh .Kannoil olijat oli dogadittu , što ižä-Saveilein vanhas reboinnahkuturkis oli niškan kohtal ombelus riiččivynnyh .Sidä kohtua hyö lystikseh ruvettih hil’l’akkazeh suurendamah .Ku ižä-Saveilei oli ennättännyh kierdiä puolen Man’šilan kyliä , hänen turkin selgypuoli oli jo läbi augi .Jesli turkin kaglus olis irrallizii puoliškoloi pidännyh tukus , ne olis kahtennu palannu kirvottu dorogal .Ižä-Saveilei "myödytuules " ku oli , ei kuitengas turkin halgiemistu dogadinnuh , häi vai kävellä häipötteli kui purjehis .
Kylän brihaččuloil oli lysti , ku hyö ižä-Saveilein peräs joukol hypästeldih da turkin puoliskoloi taguapäi livualtih .Ei ni vanhembi vägi täs nähnyh pahua , se vai nagroi ižä-Saveilein sellän tagua hyvämielisty nagruu .Hyö näit hyvin ellendettih , štobi pappigi on vai riähkähine ristittyne , samanluadune kui hyö ičegi ollah .
Ku sit ižä-Saveilein aiganah kuoli , oli monil salmilazel kyynel silmykulmas .Rajan rahvas näit arbai , što uuzi aigu tuou uuvven-luaduzet papit , ylen viizahat da arvokkahat , kudamat ei ižä-Saveilein luaduh pitkin kylii sluavita , eigo heij än käzis "pahahengi iäneh pagene ".
Ižä-Saveilein suomenkieli oli sidä da tädä .Toizinah se meni kudakui , toizinah se satui lipsahtamah aiga vigah , da sanat mendih imminkummin .Vai häi ei häkeldynnyh , hot’ erähät sanat vigah mendihgi , häi vai andoi tulla joroztustu .
Kerrangi häi strašnoinedälin stojen’n’anyön ildupuolel lugi sih sluužbah kuuluvii kahtutostu jevangelii .Kirikkö oli melgei pimei , tuohus oli pikkaraine da hänen očkat oldih huonot .Häi koitti tabailla pyhii sanoi , vai ei ne kaikil aijloil hänel heitytty lugiettavakse .
"Da tapahtui niin , što Ponttivuz Pilatez pezi käjed kanzan iez da sanoi (täs kohtas ižä-Saveilein silmis puustainriävyt satuttih kunne lienöö häibymäh ) sanoi , sanoi ‒ Ponttivuz Pilatez pezi käjed da sanoi ‒ ("Ohhoijaa !"
hengäztyi da pyhki higie , tuaz piäzi juoneh kiini , ryvähtih ) da kanza seizoi Ponttivuksen linnan pihaz da kirgui ‒ ("Ohhoijaa !joz sinä , muaherru Ponttivuz , häned piäztäd , ga sit ed ole kei -, tsuarin yztävy ."
Täh tabah ižä-Saveilein lugemine jatkui .Ku tuli sellane paikku edeh , midä häi ei ellendännyh libo muite ei selviä suannuh , häi venytti iändäh da lugi : "Apoztoli sanoi ‒ sanoi ‒ ("Ohhoijaa !")."Ku lugemine muitegi tabahtui vanhah tabah laulandu-messuiänel , ei rahvas nimidä erikostu hänen lugemizes dogadinnuh .Mužikat ristittih mukitettih silmii da akat obrazoin ies polvillah bud’betettih malittuu .
Ižä-Saveilei proopovedi : "A vod , sie Julmalan ogrodaz kazvaa sego magiedu nagristu sego rötkiä , sie on segazin zel’l’uheiniä da i šittuheiniä .Syzyzyl Jumal tuloo kuokan ker da kaivaa nagrehed da rötkäd .Nagrehed häi panoo siäztöh , a rötkäd häi syöttää poččiloil .Zel’l’uheinäd häi panoo ruokkoh taivahallizen pertin pualičal , a šittuheinäd häi polttaa tulizez riihenpäčiz .Tahtotgo sinä , hyvä kuulii , piäztä Jumalan pertin pualičal , vai elädgö sinä muga , što sinud yhtez höšteheinien ker poltetah sid tulizez riihenpäčiz ?Nenga sanoo apoztoli Puavil ‒ (samas häi dogadi , što akat erähäs čupus keskenäh čuhketah ‒ "Olgua työ akad hil’l’ah !Enhäi minä täz voi proopovedie , ku työ sie kezkenäh paizta pärpätättö !") nenga sanoo apostoli Puavil ‒ vai Pedrigö se oli ?‒ oli kudai oli , vai toine heiz nenga sanoo ‒ ("Älä sinä , "Pitky-Anni ", uksez ielleh-järilleh šliehkua !
Kui täz voibi rauhaz proopovedie , ku sinä sie lendeled kui piätöi kana ?) nenga sanoo ."
Saihai ižä-Saveilei lopuškal selvitettyy , midä se apostoli Puavil ‒ vai oligo se Pedri ?‒ oli aigoinah "koerndolazil " sanonnuh .
Peša Ruočin paginoi. Saveilei-pappi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский