ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Vatanen Vladimir. Muissoššani Jyvyälakši

Vatanen Vladimir

Muissoššani Jyvyälakši

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kuittijärven rannalla on miun oma nurkkakyläni, Jyvyälakši.

K ylän viimesinä vanhimman polven eläjistä oli miun muamo Ignatjevin Siitarin tyttö Anni ta Venahon Joukenie, šukunimie en muissa.
Miän lapšet ei paissa enämpi omalla kielellä, ei tiijetä ennein niin šuuren Jyvyälahen kylän elošijoja. Tämä elävä nurkka, mi oli raivattu yli kakšišatua vuotta takaperin, häviey, tahi jo on ni hävinnynki.
Vois kyšyö, miksi mie kirjutan näitä šurullisie muisselmie? Ken näitä tarviččou ta mitä šiitäki muuttuis?
Rajat voijah väliaikasešti jakua muan, politikot ta ideologit voijah jakua kanšan. Voijah hävitä nämä entiset kylät kokonah muan piältä, ka još ne hävitäh miän muissista, ni häviemmä myö ičeki.
Äijän on vielä Karjalašša ta Šuomešša rahvašta, kumpasien juuret ollah Jyvyälahešta, niitä entisien eläjien jälkiläisie: Torviset, Šiikoset, Perukat, Tiilikäiset, Korhoset, Pappiset. On tärkietä, jotta nämä paikat oltais heijän muississa.
Enšimmäisie muisselmie Jyvyälahen kyläštä olen luken Elias Lönnrotin päiväkirjašta vuuvvelta 1835. Šamalla paikalla Jyvyälakši on nytki: 30 kilometrie Vuokkinemeštä päivännoušuh päin, 17 kilometrie Uhtuošta päivänlaškuh päin, Ylä- ta KeškiKuitin yhtymäššä.
Ylä-Kuitin šuušša on lakši, nimeltäh Kotilakši. Šen rannoilla oltih talot, niitä oli toista šatua.
Kotilahen rannoilla oltih Keškikylä, Tiilikkälä, Vuara, Tuopiä, Vatasenniemi ta Kuuširanta. Tiilikkäläššä elettih Tiilikäiset, Pappiset, Muhoset, Ignatjevit. Šielä oli kirikkö, kappeli, kauppa, kalmismua ta šuurin oša taloista. Vuaralla elettih Kennijevit, Tuoššapiäššä Šiikoset ta Torviset, Vatasenniemeššä Vataset ta Kuuširannašša Potrein pereh.
Kotilahešta vesitie vei Uhtuoh. Tällä matalla oltih šemmoset paikannimet: Ukonšuari, Akanšuari, Nilkimyš, Šuuri Puašma šekä košet Kypärini ta Jolmoni, šiitä Alajärvi, Enonšuu, Matkaniemi, Varpašuari ta šiitä jo Uhtuo on ieššä.
Kulkekka ajatukšissa Uhtuošta Jyvyälahteh maičči, talvitietä myöten. Viijen kilometrin piäššä tulou vaštah Kormušniemi. Šen jälkeh on piäštävä Kormuššalmen yličči ta niin jo olemmaki Jyvyälahen puolella Tölppöniemeššä. Matkuamma Pilattermät, vašemella jiäy Keški-Kuitin lakši Kiitie ta tulemma Myllytermällä, missä entiseh aikah oli melliččä.
Myllytermän vašemella puolella on Šuuri Puašma ta šen rannalla on elošijat: Miinanaho, Manččo ta Venaho, kaikkijah kymmenen taluo. Myllytermän oikiella puolella on Pikku Puašma, meččäjärvi. Pikku Puašman rannoilla ollah Vikula ta Šuuriniemi. Šielä elettih Tiilikäisen vel’l’ekšet, yhellä puolella Tiilikäini Vikula ta vaštapiätä Šuureššaniemeššä Tiilikäini Tiitto. Šuurenniemen emäntä Kristina Ignatjeva oli miun Siitari-ukon čikko. Kristinan tyttö Šuurenniemen Varvana (Vappu) šanottih eli Šuomen Jyväškyläššä.
Šiitä jo on Portahat. Tämän talon punukka Jura Torvinen eli Uhtuošša. Portahista Tiilikkäläh jiäy kilometrin verta ta välillä on Likolampi, missä on kirkaš kylmä hetevesi.
Lietevuaran takuana oli pieni Joučenlampi, Kennijevin Huotarin Vasselein ta Akiman Muarien elošija.
Šen jälkeh Ylä-Kuitin rannalla Tiilikkäläštä itäh päin šijouhuttih jo viimeset elošijat. Pitkähperäh oli Keškikyläštä kilometrin verta. Šitä vaštapiätä olija Kotilakši yhisty Ylä-Kuittih jokie myöten Pitänperän kautti, ta oli Vuaranimellini šuari.
Pitänperän eläjät oltih Perukat ta Kennijevin vel’l’ekšet, nel’l’ä taluo. Pohjoisrantua itäh päin kilometrin piäššä oli vielä kakši elošijua: Vilulakši ta Luntie. Viluššalahešša eli Vilunlahen Ul’l’ana ta Luntiešša Korhosen pereh. Šuvirannalla oli Konnunlakši, missä eli Muhosen pereh.
Tähä loputtih elošijat, ka ei loputtu kantatuattojen antamat paikannimet: Pohjolanranta, Pihlajašuari, Koronniemi, Koronlakši, Levielakši, Irtonpohja, Eteläranta, Kaperonlakši, Nolajärvi, Hiisilampi, Pirunšuari, Petäjäniemi ta Petäjäšuaret.
Lopukši voin šanuo, jotta jokaainuošta paikašta ta jokahisešta eläjäštä vois luatie mukavie kertomukšie. Täššä kuvaukšeššani kyllä voit olla pienie erehykšie, ka perušpohja šiinä on hyvä.