Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vatanen Vladimir. Muissoššani Jyvyälakši
Vatanen Vladimir
Muissoššani Jyvyälakši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kuittijärven rannalla
on miun oma nurkkakyläni , Jyvyälakši .
K ylän viimesinä vanhimman polven eläjistä oli miun muamo Ignatjevin Siitarin tyttö Anni ta Venahon Joukenie , šukunimie en muissa .
Miän lapšet ei paissa enämpi omalla kielellä , ei tiijetä ennein niin šuuren Jyvyälahen kylän elošijoja .Tämä elävä nurkka , mi oli raivattu yli kakšišatua vuotta takaperin , häviey , tahi jo on ni hävinnynki .
Vois kyšyö , miksi mie kirjutan näitä šurullisie muisselmie ?Ken näitä tarviččou ta mitä šiitäki muuttuis ?
Rajat voijah väliaikasešti jakua muan , politikot ta ideologit voijah jakua kanšan .Voijah hävitä nämä entiset kylät kokonah muan piältä , ka još ne hävitäh miän muissista , ni häviemmä myö ičeki .
Äijän on vielä Karjalašša ta Šuomešša rahvašta , kumpasien juuret ollah Jyvyälahešta , niitä entisien eläjien jälkiläisie : Torviset , Šiikoset , Perukat , Tiilikäiset , Korhoset , Pappiset .On tärkietä , jotta nämä paikat oltais heijän muississa .
Enšimmäisie muisselmie Jyvyälahen kyläštä olen luken Elias Lönnrotin päiväkirjašta vuuvvelta 1835.Šamalla paikalla Jyvyälakši on nytki : 30 kilometrie Vuokkinemeštä päivännoušuh päin , 17 kilometrie Uhtuošta päivänlaškuh päin , Ylä - ta KeškiKuitin yhtymäššä .
Ylä-Kuitin šuušša on lakši , nimeltäh Kotilakši .Šen rannoilla oltih talot , niitä oli toista šatua .
Kotilahen rannoilla oltih Keškikylä , Tiilikkälä , Vuara , Tuopiä , Vatasenniemi ta Kuuširanta .Tiilikkäläššä elettih Tiilikäiset , Pappiset , Muhoset , Ignatjevit .Šielä oli kirikkö , kappeli , kauppa , kalmismua ta šuurin oša taloista .Vuaralla elettih Kennijevit , Tuoššapiäššä Šiikoset ta Torviset , Vatasenniemeššä Vataset ta Kuuširannašša Potrein pereh .
Kotilahešta vesitie vei Uhtuoh .Tällä matalla oltih šemmoset paikannimet : Ukonšuari , Akanšuari , Nilkimyš , Šuuri Puašma šekä košet Kypärini ta Jolmoni , šiitä Alajärvi , Enonšuu , Matkaniemi , Varpašuari ta šiitä jo Uhtuo on ieššä .
Kulkekka ajatukšissa Uhtuošta Jyvyälahteh maičči , talvitietä myöten .Viijen kilometrin piäššä tulou vaštah Kormušniemi .Šen jälkeh on piäštävä Kormuššalmen yličči ta niin jo olemmaki Jyvyälahen puolella Tölppöniemeššä .Matkuamma Pilattermät , vašemella jiäy Keški-Kuitin lakši Kiitie ta tulemma Myllytermällä , missä entiseh aikah oli melliččä .
Myllytermän vašemella puolella on Šuuri Puašma ta šen rannalla on elošijat : Miinanaho , Manččo ta Venaho , kaikkijah kymmenen taluo .Myllytermän oikiella puolella on Pikku Puašma , meččäjärvi .Pikku Puašman rannoilla ollah Vikula ta Šuuriniemi .Šielä elettih Tiilikäisen vel’l’ekšet , yhellä puolella Tiilikäini Vikula ta vaštapiätä Šuureššaniemeššä Tiilikäini Tiitto .Šuurenniemen emäntä Kristina Ignatjeva oli miun Siitari-ukon čikko .Kristinan tyttö Šuurenniemen Varvana (Vappu ) šanottih eli Šuomen Jyväškyläššä .
Šiitä jo on Portahat .Tämän talon punukka Jura Torvinen eli Uhtuošša .Portahista Tiilikkäläh jiäy kilometrin verta ta välillä on Likolampi , missä on kirkaš kylmä hetevesi .
Lietevuaran takuana oli pieni Joučenlampi , Kennijevin Huotarin Vasselein ta Akiman Muarien elošija .
Šen jälkeh Ylä-Kuitin rannalla Tiilikkäläštä itäh päin šijouhuttih jo viimeset elošijat .Pitkähperäh oli Keškikyläštä kilometrin verta .Šitä vaštapiätä olija Kotilakši yhisty Ylä-Kuittih jokie myöten Pitänperän kautti , ta oli Vuaranimellini šuari .
Pitänperän eläjät oltih Perukat ta Kennijevin vel’l’ekšet , nel’l’ä taluo .Pohjoisrantua itäh päin kilometrin piäššä oli vielä kakši elošijua : Vilulakši ta Luntie .Viluššalahešša eli Vilunlahen Ul’l’ana ta Luntiešša Korhosen pereh .Šuvirannalla oli Konnunlakši , missä eli Muhosen pereh .
Tähä loputtih elošijat , ka ei loputtu kantatuattojen antamat paikannimet : Pohjolanranta , Pihlajašuari , Koronniemi , Koronlakši , Levielakši , Irtonpohja , Eteläranta , Kaperonlakši , Nolajärvi , Hiisilampi , Pirunšuari , Petäjäniemi ta Petäjäšuaret .
Lopukši voin šanuo , jotta jokaainuošta paikašta ta jokahisešta eläjäštä vois luatie mukavie kertomukšie .Täššä kuvaukšeššani kyllä voit olla pienie erehykšie , ka perušpohja šiinä on hyvä .
Muissoššani Jyvyälakši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский