ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

LUMIUKON LUAJINDU

LUMIUKON LUAJINDU

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Egläi Il’l’u oli kaiken päivän pihal. Brihačul on talviloma, sendäh školah ei pie kävvä. Il’l’u ylen äijäl suvaiččou hiihtiä da čurata regyzil mäis, sendäh loman aigua kylläl hiihtäy da čuruau. Egläi hiihtändän jälles Il’l’u brihaččuloinke luajittih lumiukkuo. Lumiukko azuttih kuuzen viereh. Se kuuzi nareko oli čomendettu Uvvekse Vuvvekse. Lumiukkogi brihaččuloil rodih ylen čoma. Piäh lumiukole pandih vahnu mustu rengi, sen Paša toi koispäi. Kädeh lumiukole annettih vastu, sen Peša-diädö andoi brihaččuloile. Kaglah lumiukole sivottih čoma ruskei kaglupaikku, Il’l’an sizär Maša iče niegloi sen. Luajittih lumiukole silmät hiilis, piirustettih suu. Nenän sijah pandih keldujuurikoi. Lumiukko miellytti kaikkii lapsii. Hyö tuldih tansimah kuuzes da lumiukos ymbäri da pajattamah uvven vuvven pajuo.