ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

SUURI SELGI DA PIENI SELGI

SUURI SELGI DA PIENI SELGI

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Nämmä kaksi kyliäSuuri Selgi da Pieni Selgiollah Anuksen čupul. Anuksespäi Suureh Selgih on kymmene kilometrii, Suures Sellispäi Pieneh Selgihvähembi yhty kilometrii. Mollembat kylät ollah vahnat karjalazet kylät. Kylät ollah čomal kohtua, mägyričöil.
Suures Sellis on järvi, kylän päivänlaskuagjal. Pienes Sellis ei ole nigo järvie, nigo jogie, alandehel virduau vai pieni ojaine, kudamua sanotah Tordoiojakse. Yhtelläh vien hädiä kylis ei tietä. Viet Pienes da Suures Sellis ollah lähäl muapindua, sendäh kylis on ylen äijy kaivuo da vezi niilöis on ainos.
Rahvas pietäh kaivoloi kunnos, puhtastetah, ei čällätä. Enne, vie enne voinua da voinan jälles, Suuri da Pieni Selgi oldih suuret kylät. Rahvas mustetah, Pienes Sellis jälles voinua oli enämbi 40 taloidu. Tänäpäi jäi vähembi 20. Nelli perehysty kaikkiedah eläy kyläs ymbäri vuvven. Äijät tullah kyläh vaiku kezäkse.
Suures Sellis on enämbi taloidu da eläjiä sežo. Nuordu vai on vähä, enimät rahvas ollah vahnembua polvie. Kylät kučistuttih, konzu rahvahal loppih ruado. Rahvas ruattih kolhouzois, Pienes Sellis oli "Bol’ševik", Suures SellisUdarnik-kolhouzu. Pienes Sellis paiči sarvipiädy žiivattua, kazvatettih lammastu da kanua. Vuvvennu 1959 nämmä kolhouzat hävitettih, rodih yhtehine Kuittizen souhozu. Pienes Sellis mustellah, oli vie paja da pikoipieni voizavodu. Pajah niškoi hiildy varustettih yölöil. Konzu kyläs hävitettih kolhouzu, paja siirrettih Suureh Selgih.
Voizavodale kyläläzet tuodih omua maiduo, jogahizel oli oma normu tuodavannu. Voizavodal luajittih kannatestu da ruahtuo, sidä viettih sit Anuksen maidozavodah. Oldihgo enne kluubat kylis, oldihgo laukat, oldihgo školat, oldihgo časounat. Täh päivässäh niilöis nimidä ei jiännyh. Kluubu Pieneh Selgih nostettih vuozien 1960 allus. Škola kyläs oli kahtes talois, nämmä taloit ku seizottih tyhjinny. Niilöin ižändät oldih elon sualoismeččyruadolois. Ruppijevien talois opastuttih viijenden da kuvvenden kluasan lapset, Räppijevien taloistoizen, nelländen da seiččemenden kluasan lapset. Kaheksandeh kluassah pidi lähtie opastumah Anukseh, kus lapset elettih internuatas. Vaiku nedälin lopukse tuldih kodih. Tänäpäi on yhtehine Suuri Selgi -kylä. Kul’tuuruministerstvan käskys vuvvennu 1998 se pandih histouriellizien eländykohtien luvetteluh. Enzi kerduahäi kyliä mainitah 1707 vuvvel. Kylis tässäh on säilynyh vahnua karjalastu taloidu, ala- da yläpertilöin kel, tahnuoloin da sarualoin kel. Net kuulutah histourii-kul’tuurizen perindön luvetteluh da ollah valdivon akkiloittavinnu. Pienes Sellis on kaksi mostu kodii: Ruppijevien (Pešoin kodi) da Räppijevien da yksi Lekoin aittu. Suures Sellis on tundiettu Dubrovinan taloi, kudamas kuvattih monii kuulužii ven’alazii fil’moi. Sanakse, Suuren da Pienen Sellin taloloin nostandutaba sežo on perindölline. Net on nostettu riädyzeh nenga, ku yhten taloin bokkuikkunaspäi nävytäh kai dostalit taloit, kudamat ollah ielleh. Tämä vardoiččou kyliä tulipalolois. On kylih jiännyh myös vahnua kurrensiibiaidua da viiziseinästy kylyy.
Tänäpäi Suureh da Pieneh Selgih kävyy äijy turistua. Hyö kävväh muite kaččomah, tullahgi pruazniekoile. Suures Sellis pietäh Il’l’anpäiviä 2. elokuudu, Pienes SellisSpuasanpäiviä 19. elokuudu. Nämmä vahnat kyläpruazniekat on elävytetty Anuksen liygiläzien muzein vuoh. Niilöih joga vuottu tulou äijy pajattajua da soittajua, omua kylälästy da tulolastu gost’ua.