Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Kezäaigaine
Источник:
Ruppijeva J. V., Pankratjeva J.V. , Livvin opastuskniigu 6. kluassu., 2018, с. 4
Kezäaigaine
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Lapsih niškoi vikse kaikis vuvvenaijois paras on kezä. Kezäl pastau päiviä da on lämmin. Kezäkuut ollah kezäkuu, heinykuu da elokuu. Karjalan joga piirih kezä tulou eri aigah. Suves se algavuu kezäkuun allus, pohjazes vähästy myöhembä – kezäkuun lopus. Rahvas uskotah, ku piäsköi tulles siivil kezän tuou. Konzu omal rannal näet tämän muuttolinnun, ole varmu – kezä on tulluh. Kezäl päivät ollah pitkät, a yöt lyhyöt. Kezä Karjalas on valgieloin yölöin aigu, kudai algavuu tiä vie oraskuun lopus da loppuu elokuun puolivälis. Paras turistukauzi Karjalas on täl aigua. Silloi meijän tazavaldah kävyy äijy rahvastu. Heinykuu on kaikis lämmin kezäkuulois. Puaksuh täl aigua on räkki. Puaksuh vihmuugi. Ei kezä mene vihmumattah, sanotah rahvas. Kezäl vihman aigua vie puaksuh jyrizöy da tuldu išköy. Toiči vihman aigah libo sen jälles taivahah nouzou ukonkuari. Se on seiččievärine da ylen čoma. Elokuul päivy lyhenöy, yö pitkenöy. Päiviä hos i pastau, ga on jo vilumbi. Elokuul murginassah on kezä, murginan jälles – sygyzy, sanotah rahvas. Konzu kezä on vilu, ga jo lopul elokuudu yölöil voijah olla enzimäzet hallat. Kezäaigu Karjalas on lyhyt aigu. Kui sanotah rahvas, talvi tulou tahtomattah, kezä menöy nägemättäh.