Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Suomen mua
Источник:
Ruppijeva J. V., Pankratjeva J.V. , Livvin opastuskniigu 6. kluassu., 2018, с. 95
Suomen mua
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Suomi on Karjalaspäi päivänlaskuh päi. Sen susiedumualoinnu ollah päivännouzus da koillizes Karjalan tazavaldu, pohjazes Norviegii da päivänlaskus Ruočči. Suves Suomi rajoittuu Suomenlahtenke, lounahas Itämerenke da päivänlaskus Pohjanlahtenke. Suomen pinduala on enämbi 400 tuhattu nellikkökilometrii. Suomi on järvilöin, jogiloin da meččien mua. Suomen päivännouzupuoles on suurin järvi Saimaa. Se yhtistäy Päivännouzu-Suomen vezistöt Suomenlahtenke. Talvi Suomes on pitky, lumehine da vilu, ihan kui Karjalas. Kezä on lyhyt. Suomen rahvahan lugumiäry on enämbi 5,5 miljounua hengie. Suomes eläy suomelastu, ruoččilastu, saamelastu dai karjalastu. Vuvven 2017 tiedoloin mugah Suomen karjalazis läs 5 tuhattu hengie maltau omua muamankieldy. Suomen valdivonkielinny ollah suomi da ruočči. Suomen suurimat linnat ollah Espoo, Tampere, Turku, Lahti, Oulu, Jyväskylä, Varkaus, Kuopio. Helsinki on Suomen piälinnu. Turku on Suomen vahnin linnu. Varkaus on olluh Petroskoin ystävyslinnannu vuvves 1965 algajen.