ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Karjalan kieli

Karjalan kieli

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan kieli kuuluu suomi-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kielien joukkoh. Täh joukkoh karjalan kielen ližäkse kuulutah vie suomen, vepsän, eestin, ižoran, vadjan da liivin kielet. Karjalan kieles eroitetah kolme piämurrehtu: liygi, vienankarjal da lyydi. Livvikse paistah Anuksen da Priäžän piiris, vienankarjalakseKeski- da Pohjas-Karjalas, Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehil. Lyydikse paistah Anuksen piirin Kuujärves, Priäžän piirin Pyhärven da Viidanan kylis, Kondupohjan piirin Tivdien, Munjärvenlahten, Hirvahan kylis. Kolmen piämurdehen välil on kielieruo. Suurin da nägyvin on sanan a:n da ä:n loppuvokalin vaihtelu. Vienankarjalas sanan lopus ollah a da ä vokalit, livvis niilöin sijas on u da y, lyydis net hävitäh libo muututah e:kse. Vienankarjalaine sanou orava, leppä, liygiläine sanou oravu, leppy, lyydiläine sanou orav, leppe. Vienankarjalas enimäl käytös ollah kumiet konsonantat, livvis da lyydis ollah helevät. Karjalan kieli on vahnu kieli. Novgorodan kaivamizien aigah oli löytty enämbi kymmendy tuohikirjutustu karjalan kielel, kudamat kuulutah 1200-1300 vuozisadah. Kuulužin niilöis on lugu tuleniškus. Se on kirjutettu kiriillizil kirjaimil. Nämmä kirjutukset ollah suomi-ugrilazis kirjutuksis toizekse vahnimat. Kaikis vahnimat ollah vengrienkielizet kirjutukset, kudamat oli luajittu 1100 vuozisual. Karjalan kirjukielen päiviä pietäh 20. sulakuudu. Sinäpiän vuvvennu 1989 oli hyväksytty karjalan kielen kirjaimikko latinalazel pohjal.