Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Terveh löyly, terveh lämmin!
Источник:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu 8-9 kl., 2021, с. 99-100
Terveh löyly, terveh lämmin!
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalazet nostettih kylylöi järvilöin da jogiloin rannoil. Puaksumbah kylylöi nostettih pedäjäs, kuuzes libo koivus. Nostajes nikonzu ei pandu alusvenčua muale. Čuppuloin alle pandih siliedy kivie. Net oldih alužimennu. Parzien välih pandih koivun tuohtu da typittih seinät kuival sammalel. Levo sežo katettih koivun tuohel. Ennevahnas oldih savvukylyt – sydämeh lämbiejät kylyt. Niilöin lämmittäjes savvu tuli kylyn sydämeh da sit lähti avvonazen uksen kauti da lageh leikatus pikkarazes savvuikkunazes, kudai salvattih halgoloin palettuu. Kylyn uksičupus oli kivipäčči. Kivilöi kylypäččih niškoi vallittih tarkah, ei jogatoine kivi sih pädenyh. Kivilöishäi rippuu löylyn magu. Parembi kaikkie täh hommah pädöy järvikivi, se on kestäi da ei muga äijäl murene. Pidäy ottua vai silielöi valgieloi kivilöi. Harmai da sinine kivi annetah kylyh kuačkun. Kivipäčin keskele azetettih suuri vezikattil, kudamas hiildui vezi. Ennevahnas karjalazet uskottih, ku kylys eläy kylynižändy. Hänel pidi kyzyö luba, ku suas pestäkseh da kylbiekseh. Kylyh mennes karjalazet lugiettih lugu: Kyly kuldaine, löyly mezine, oččuseiny velli, lagi tuatto, lavvat muamo, muut seinät sizäret, iče minä tammi. Kylyh tulduu sanottih:
Terveh, löyly, terveh, lämmin!
Oma löyly, oma lämmin.
Mene mejekse mieleh,
Siimakse sammaleh.
Löyly kylyn sydämes,
Kivut kivien alle, Tuskat paččahien alle,
Omat ajatukset alusparzien alle.
Ota, tuli, räkki! Ota, tuli, tusku!
Ota, kivi, kivut!
Kyly, kačo da vardoiče minuu!
Kylynižändiä ei suannuh suututtua, kylys sendäh eigo hälisty, eigo pajatettu, eigo pahua ruattu, ei ni sobii pesty. Kylyspäi lähtijes kylynižändäle ainos jätettih vetty, palaine muilua da vastu da kiitettih händy pezevyndäs. Karjalazet ei lämmitetty kylyy pruazniekkupäivinny da pyhänpiän, ei käydy kylyh sežo myöhä ehtäl jälles päiväzen laskuu.