Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Maidopyhälasku
Источник:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu 8-9 kl., 2021, с. 120-121
Maidopyhälasku
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Maidopyhälasku on suuri pruazniekku. Se ainos on nedälii enne Suurdu pyhiä. Suuri pyhä on seiččie nedälii enne Äijiäpäiviä. Kui Äijypäivy muuttuu čislas, mugai Maidopyhälasku on liikkui, ei ole ainos yhtel aigua. Maidopyhälaskunnu kaimattih talvie da vastattih kevätty. Nuoret dai vahnat täl aigua čurattih mäis: nuoret piettih iluo, a vahnembi polvi pitkiä pelvastu čurai. Uskottih, midä loitombakse čurnit, sidä pitkembi pelvas kazvau dai talvi teriämbäh keviäh päi kiändähes. Maidopyhälaskunedäli on jälgimäine nedäli enne Suurdu pyhiä, konzu suau syvvä argie. Täl nedälil syödih liharokkua da kalakurniekkua, pastettih val’l’oidu da čupukkua. Čupukkua pastettih joga talois – köyhäs da varakkahas. Vai riehtilät rämistih, - mustellah karjalazet. Čupukku rahvahan mugah on samannägöine kui kevätpäiväine. Maidopyhälasku loppih pyhänpiän. Sidä päiviä sanottih prosken’n’upäiväkse. Sinäpiän omat da tuttavat otettih toine toizel prosken’n’ua. Emändäl sinäpiän pidi ainos olla jalloilleh, ku pelvahat oldas šuoriet. Gu mennöy pitkälleh, sit net mennäh lagoh, ku istavunnou, sit tullah viärikse. Maidopyhälaskun jälles lähtöy pitky seiččienedäline Suuri pyhä. Pyhän aigah uskojat rahvas pyhitetäh. Silloi ei sua syvvä nigo lihahistu, nigo maidohistu. Ennevahnas täl aigua syödih siendy, kuaššua, kartohkua, paččoidu, kuivua kalua.